Suomi on ikuisen alijäämän maa - Pääkirjoitus | HS.fi

Suomi on ikuisen alijäämän maa

Suhdanteet nousevat ja laskevat, kriisit tulevat ja menevät ja hallitukset vaihtuvat. Rakenteellinen alijäämä säilyy.

Kotimainen kulutus piti Suomen taloutta iskussa. Itäkeskus joulun alla.

22.12.2021 2:00

Suomen taloudessa on merkillinen pysyvä vakaus. Suhdanteet nousevat ja laskevat, kriisit tulevat ja menevät, ja hallitukset vaihtuvat. Rakenteellinen alijäämä säilyy. Julkisen talouden menot ja tulot eivät ole tasapainossa nyt eivätkä tulevaisuudessakaan.

Valtiovarainministeriö esitteli maanantaina vuoden viimeisen talouskatsauksensa. Ministeriön ennusteesta päätellen taloutta ennakoivalla on tällä kertaa kova työ. Riskien lista on pitkä ja riskien vaikutukset suuria. Samaa korosti Suomen Pankki pari päivää aiemmin esittelemässään ennusteessa.

Ykköshuoli Suomen taloudella on juuri nyt pandemia ja sen uusin omikronaalto. Ministeriön perusviesti oli lohdullinen: bruttokansantuote kasvaa tänä ja ensi vuonna ihan kelvollista vauhtia. Tänä vuonna kasvua kertyisi 3,4 prosenttia ja ensi vuonna kolme. Mutta muun muassa pandemian aiheuttamat uhkat ovat suuret: huonoin ääriraja voisi tarkoittaa sitäkin, että ensi vuonna talous ei kasvaisi lainkaan.

Eikä pandemia ole ainoa riski. Energian hinnat ovat nousseet talven aikana jyrkästi. Oletus on, että hinnat laskevat keväällä. Mutta täysin varmaa se ei ole. Eikä sekään, että työmarkkinoilla päädyttäisiin Suomen kilpailukykyä tukeviin palkkaratkaisuihin. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma – se, että työ ei löydä tekijäänsä – voi olla niin sitkeää laatua, että työllisyysaste ei nouse oletetusti.

Hallitus on pyrkinyt tulkitsemaan talouskehitystä itselleen suopeaan suuntaan. Kasvu on kiihtynyt pandemian hieman hellitettyä, velkasuhde parantuu ja työllisyysaste on noussut mukavasti. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni marraskuussa.

Ministeriön ja keskuspankin viesti on kuitenkin yhtenevä: velkasuhde korjaantuu vain hetkeksi ja vain siksi, että kasvu purskahti liikkeelle pahimpien pandemiapelkojen hellitettyä – ainakin toviksi – tänä vuonna. Kuluttajille oli kertynyt säästöjä ja niitä käytettiin. Hetken helpotuksen jälkeen käy taas niin, että velkasuhde heikkenee, kun kasvu hidastuu. Ja jos pandemia pahaksi äityy, kasvu siis hidastuu paljon. Ja velan määrä on kasvanut, kuten Tilastokeskuskin kertoi.

Kun Suomen talouden näkymät muuttaa näin numeroiksi, trendeiksi ja ennusteiksi, käy niin, että hallitus tekoineen katoaa laskelmista lähes näkymättömiin. Esimerkiksi tässä ministeriön ennusteessa EU:n elpymisvälineestä saatava rahoitus tuntui näkyvän paremmin.

Hallitus on ollut tyytymätön ministeriöön tästä syystä. Hallituksen edustajien mukaan hallitus on tehnyt paljon sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat tuottavuuden ja työllisyysasteen nousuun, mutta vasta vuosien päästä. Voivat johtaa tai sitten eivät. Tämäntyyppisiä valintoja on lähes mahdotonta muuttaa työllisyys- ja kasvunumeroiksi.

Varmemmin ja todisteellisemmin voisi mitata tekoja, jotka vaikuttavat suoraan työllisyyteen ja mahdollisimman nopeasti – jotka purisivat taloutta mahdollisimman vähän rasittaen niihin kansantalouden kroonisiin puutteisiin, jotka säilyvät suhdanteesta toiseen.

Aluekehittämisen konsultti Timo Aro vertasi Suomen kehitystä Ruotsiin nykyhetkestä vuoteen 2040. Suomessa väestö kasvaisi 34 000:lla ja Ruotsissa 875 000 henkilöllä. Väestö kasvaisi Suomessa 50:ssä ja Ruotsissa 168 kunnassa. Ruotsissa lisääntyisi reippaasti myös nuoren väestön määrä.

Hallitus ei voi synnyttää tuhatmäärin uusia suomalaisia, mutta tämä laskelma kohtaanto-ongelman kanssa tekee selväksi sen, että Suomi tarvitsee kipeästi, paljon ja heti ulkomaista työvoimaa. Muutos tulijoiden rajoittamisen ja karsimisen kulttuurista houkuttelun kulttuuriin kestää aivan liian kauan.

Lisäksi työllisyyttä kasvattavat toimet pitäisi ohjata yksityiselle sektorille ja siten, että palkkaaminen olisi helpompaa ja kannattavampaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?