Palveluja on vaikea uudistaa koronakriisin keskellä - Pääkirjoitus | HS.fi

Palveluja on vaikea uudistaa koronakriisin keskellä

Kauan odotettu sote-uudistus on vihdoin toteutumassa, mutta todella huonoon aikaan.

Koronapotilasta hoidettiin Seinäjoen keskussairaalassa joulukuun alussa. Sairaalat ovat sote-palvelujen parhaiten toimiva osa.

3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 6:18

Nyt kun sote-uudistus on vihdoin toteutumassa, se alkaa todella huonoon aikaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi pitäisi ohjata historiallisen suureen muutokseen keskellä koronakriisiä, joka kuormittaa palveluja ennennäkemättömällä tavalla. Eikä kriisin loppu ole edes näkyvissä.

Tammikuun 23. päivän aluevaalien jälkeen hyvinvointialueiden valtuustojen pitää tehdä kauaskantoisia ja tärkeitä päätöksiä, kuten valita oman alueensa virkamiesjohto. Näissä päätöksissä onnistumisesta riippuu pitkälti se, miten koko uudistus jatkossa onnistuu.

Valmisteluun on alle vuosi aikaa, sillä vastuu palveluista siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kyseessä on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, yli 200 000 työntekijän ja noin 20 miljardin euron rahapotin siirto kunnilta täysin uudelle hallintoportaalle. Helsingissä palveluista vastaa jatkossakin kaupunki, eikä aluevaaleja järjestetä.

Puolueiden aluevaaliohjelmista voisi päätellä, että luvassa on iso liuta parannuksia palveluihin samalla, kun juuri mistään ei tarvitse luopua. Tämä näkyy varsinkin hallituspuolueiden ohjelmissa.

Todellisuus on kuitenkin paljon karumpi, ja useimmilla alueilla on edessä koviakin sopeutustoimia. Puheet siitä, että joka kunnassa olisi jatkossa rakennus nimeltään terveyskeskus, voi unohtaa. Tälläkään hetkellä ihan joka kunnassa ei sellaista ole. Liikkuvat ja digitaaliset perustason palvelut ovat tätä päivää.

Hyvinvointialueet ja Helsinki saavat jatkossa rahat palveluihin valtiolta. Rahaa jaetaan useiden eri kriteerien pohjalta siten, että jako vastaisi nykyistä paremmin palvelun tarvetta kullakin alueella. Väestön ikärakenne ja sairastavuus painottuvat kriteereissä, mutta myös alueen väestön määrä. Eri kriteerit tasapainottavat näin rahoitusta eri alueiden kesken.

Rahoitusmalli on saanut paljon arvostelua, mutta Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa ollaan suunnilleen yhtä tyytymättömiä. Tällä mallilla uudistus kuitenkin lähtee liikkeelle, ja rahoituksessa on pitkä siirtymäaika aina vuoteen 2029. Uudistuksen yksityiskohtia ja myös rahoitusmallia jouduttaneen vielä hiomaan moneen kertaan.

Sote-palvelut ovat kaikissa kehittyneissä maissa monimutkaisia organisaatioita, jotka taipuvat huonosti nopeisiin muutoksiin. Tähän on toistuvasti kiinnittänyt huomiota muun muassa teollisuusmaiden järjestö OECD. Siinä missä esimerkiksi pankkipalvelut ovat jo lähes täysin digitaalisia, sote-palveluissa digiaikaa vasta opetellaan.

Terveydenhuolto toimii parhaiten silloin, kun pitää pelastaa ihmisen henki. Tästä todistaa myös koronaviruspandemian tehokas hoito. Kaiken keskipisteessä on sairaala ja lääkärin vastaanotto. Lääketieteen kehittyessä yhä kalliimpia uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä tulee käyttöön. Kustannukset kasvavatkin nopeimmin erikoissairaanhoidossa eli sairaaloissa.

Nyt katse pitäisi kääntää kroonisten kansansairauksien – kuten kakkostyypin diabeteksen – hoitotasapainoon, kasvaviin mielenterveysongelmiin, vanhusten toimintakykyyn ja laadukkaaseen pitkäaikaishoitoon, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja elintapamuutoksiin. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus hoitoon pääsyssä ja terveissä elinvuosissa pitäisi korjata. Se tarkoittaa myös resurssien uudelleen jakamista.

Järkevintä ja kustannusten hillinnän kannalta välttämätöntä olisi, että ihminen päätyy kalliiseen sairaalahoitoon vain silloin, kun se on ainoa vaihtoehto. Sinne ei pitäisi päätyä siksi, että terveyskeskuksesta ei saanut apua.

Aluevaalien kiinnostavin kysymys on, miten uudenlainen asenne ajetaan läpi kullakin hyvinvointialueella. Siihen tarvitaan paitsi erityisen viisaita luottamushenkilöitä myös poikkeuksellisen taitavaa virkamiesjohtoa.

Iso laiva kääntyy hitaasti, ja todella vaikeaksi muutoksen tekee koronavirus. Jos pandemia jatkuu vielä vuosia, sote-uudistuksen perimmäiset tavoitteet voivat siirtyä kauas tulevaisuuteen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?