Pasilan tornitalot olivat ylivoimaisia rakentaa - Pääkirjoitus | HS.fi

Pasilan tornitalot olivat ylivoimaisia rakentaa

YIT olisi halunnut muuttaa voittanutta ehdotustaan ja totesi lopulta kalliit tornit liian isoksi riskiksi.

Havainnekuva suunnittelukilpailun voittaneesta Trigonista.

4.1. 2:00

Kuvissa kaikki näytti hienolta. ”Kolmiomuoto on nerokas, todella hieno oivallus”, hehkutti jopa usein niin kriittisen arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja Henna Helander.

Rakennusliike YIT:n vetämä hanke oli juuri voittanut Keski-Pasilan suunnittelu- ja toteutuskilpailun syksyllä 2018 kolmionmuotoisilla tornitaloilla, joiden nimeksi oli annettu Trigoni. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Voittaja sai luvan toteuttaa kaksi ensimmäistä tornitaloa. Jos kaikki menisi hyvin, niitä voisi tulla lisää.

Kolme vuotta myöhemmin, parisen viikkoa sitten YIT ilmoitti, että se vetäytyy hankkeesta. Keski-Pasilaan ei tulekaan tornitaloja, joista korkein olisi noussut jopa 200 metriin. Sitä olisi jo voinut kutsua pilvenpiirtäjäksi.

Futuristiset pilvilinnat kaatuivat arjen realiteetteihin ja lopulta myös koronapandemiaan. Pieni tontti ja kolmikulmaiset rakennukset olivat lopulta mahdoton yhtälö. Koko hanke olisi maksanut noin puoli miljardia euroa. Korkea rakentaminen on jo lähtökohtaisesti kallista, joten YIT piti riskiä liian suurena. Yhtiö kirjaa hankkeesta tappiota 15 miljoonaa euroa.

Prosessi ajautui vaikeuksiin jo alkumetreillä, kun YIT olisi halunnut muuttaa alkuperäisiä suunnitelmia. Se olisi halunnut muun muassa paksumpirunkoisia taloja. Kaupunki ei voinut tähän suostua, sillä kilpailuvoitto oli tullut juuri kolmikulmaisilla torneilla ja sen mukaisella kaupunkikuvalla.

Rakennuskustannukset nousivat, ja viimein talous ja yhteiskunta joutuivat koronapandemian pyöritykseen. Sijoittajat ja vuokralaiset tulivat varovaisemmiksi. Pasilan kauppakeskus Triplan rakennuskustannukset olivat jo aiheuttaneet YIT:lle ongelmia sekä toimitusjohtajan eron.

Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon. Toimitiloissa kysyntä kohdistuu ennemmin tilaviin kerroksiin kuin torneihin. Jatkuuko etätyö vai muuttuuko se pysyvästi jonkinlaiseksi hybridiksi? Mitkä ovat kauppakeskusten, kivijalkaliikkeiden tai ravintoloiden näkymät?

Helsingin kaupunki oli ladannut paljon odotuksia Trigoniin. Tornien piti mullistaa koko kaupunkikuva. Toisaalta moni huokaisee helpotuksesta: merellinen Helsinki, tuo arvokas kansallismaisema, ei mene pilalle. Tornitalot jakavat mielipiteitä, eikä Helsingillä ole niistä pelkästään hyviä kokemuksia.

YIT rakensi aikanaan Cirrus-tornitalon Vuosaareen. Suunnitelmissa se näytti upealta, mutta lopputulos oli pettymys. Talosta tuli paksu mötikkä, koska vain sellaisena se oli taloudellisesti kannattava. Unelma upeasta Vuosaaren maamerkistä ei toteutunut.

Tornitaloja rakennetaan nyt Kalasatamaan, jossa asunnot ovat menneet kohtalaisesti kaupaksi. Kauppakeskus Redi sen sijaan on aiheuttanut rakennusliike SRV:lle ongelmia. Kolmannen, rakenteilla olevan tornin Kojamo osti vuokra-asunnoiksi. Torneja on suunniteltu kaikkiaan kahdeksan. Ne rakennetaan, jos kysyntää riittää.

Keski-Pasilan suunnitelmissa tornitaloilla oli näyttävin rooli. Kaupungilla ja maanomistajalla, valtion Senaatti-kiinteistöillä, on nyt kaksi vaihtoehtoa: miettiä kaikki uusiksi tai alkaa neuvottelut kilpailussa toiseksi tulleen rakennusliike Skanskan ja arkkitehtitoimisto Alan kanssa.

Keski-Pasilan pitäisi yhdistää Itä- ja Länsi-Pasila sekä luoda Helsingille toinen keskusta, ”urbaani ja ekologinen kaupunkikeskus”. Tätä tavoitetta toteuttavat jo osaltaan uusi Pasilan rautatieasema, Tripla ja sekä viereiset asuintalot. Joutomaa ja entinen ratapiha täyttyvät tulevina vuosina asunnoista pitkälle kohti pohjoista.

Tornitalojen tontitkin saavat aikanaan varmasti jotain tiivistä ja korkeaakin rakentamista, sillä sijainti on taatusti yksi Suomen parhaista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Oikaisu 4.1. klo 13.10: Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajan etunimi on Henna eikä Sanna, kuten tekstissä aiemmin luki.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?