Kongressin valtaus polki lokaan Yhdysvaltain demokratian - Pääkirjoitus | HS.fi

Kongressin valtaus polki lokaan Yhdysvaltain demokratian

Kongressin valtaus paljasti Yhdysvaltain demokratian kriisin. Vuotta myöhemmin voidaan nähdä, ettei edes valtaus herättänyt amerikkalaisia.

Shamaanina tunnettu Jacob Chansley osallistui kongressin valtaukseen 6. tammikuuta 2021.

6.1. 2:00

Tasan vuosi sitten mellakoitsijalauma tunkeutui Yhdysvaltain kongressirakennukseen tarkoituksenaan estää marraskuussa pidettyjen presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen ja pitää vaalit hävinnyt Donald Trump presidenttinä. Valtauksessa kuoli viisi ja loukkaantui kymmeniä ihmisiä.

Kongressin valtaus oli järkytys, jonka koko merkitystä ei vielä edes ymmärretä. Tapausta tutkimaan perustettu kongressin komitea valmistautuu julkisiin kuulemisiin. Tutkintaa hankaloittaa se, että suuri osa republikaaneista haraa vastaan ja yrittää vähätellä asiaa.

Jo nyt tiedetään, että valtaajien joukossa oli sekä hyväuskoisia hölmöjä että ääriryhmien edustajia, jotka yllyttivät ja ohjasivat väkijoukkoa. Trump ei hyökkäystä johtanut, mutta oli siitä hyvillään. Lukuisista vetoomuksista välittämättä Trump viivytteli tunteja ennen kuin vetosi valtauksen lopettamiseksi.

Trump uskoi tai oli ainakin uskovinaan vaalivilppiväitteisiin ja punoi juonia pysyäkseen vallassa. Bob Woodwardin ja Robert Costan kirjassaan Peril paljastaman suunnitelman mukaan Trump kannusti varapresidentti Mike Penceä kieltäytymään vahvistamasta vaalitulosta. Pence ei suostunut, joten raivostunut väkijoukko jahtasi varapresidenttiä kongressissa hirttosilmukan kanssa.

Kongressin valtaus olisi voinut toimia hälytyksenä vihan vaaroista. Kuilu kansan keskellä on kuitenkin vain kasvanut. Trumpilaiset republikaanit ovat uponneet yhä syvemmälle varjomaailmaan, jonka ytimessä on valhe vuoden 2020 vaalien varastamisesta. Kolmasosa republikaaneista myös uskoo, että kongressin valtasivat trumpilaisiksi naamioituneet vasemmistolaiset ja hallituksen edustajat.

Yksi asia vastapuolia sentään yhdistää: molemmat katsovat maan olevan pahassa jamassa. Tuoreen NPR/Ipsosin kyselyn mukaan 64 prosenttia amerikkalaisista katsoo Yhdysvaltain demokratian olevan ”kriisissä ja vaarassa romahtaa”.

Epäusko demokratiaan on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen. Sama ilmiö on nähty monissa länsimaissa, mutta ei yhtä pahana kuin Yhdysvalloissa.

Kriisistä ollaan yhtä mieltä, mutta sen syistä täysin eri mieltä. Kaksi kolmesta republikaanista uskoo Joe Bidenin varastaneen vaalit, kun taas yhtä suuri osa demokraateista katsoo Trumpin rikkoneen lakia yrittäessään kiistää vaalituloksen.

Kun mielipiteet ovat näin vastakkaiset, jotkut pelkäävät jo maan hajoamista. Yhdysvaltalainen professori Barbara Walter arvioi uudessa kirjassaan How Civil Wars Start, että Yhdysvalloissa nähdään nyt monia sellaisia merkkejä, jotka tyypillisesti ennustavat luisumista sisällissotaan. Kansainvälisen demokratia-instituutin Idean luokittelussa Yhdysvallat on romahtanut ”osittaisten demokratioiden” ryhmään.

Joe Bidenista ei ole ollut kansan kokoajaksi. NPR/Ipsosin kyselyssä 32 prosenttia Trumpia ja 22 prosenttia Bidenia äänestäneistä katsoi, että on hyväksyttävää turvautua väkivaltaan puolustaakseen ”amerikkalaista demokratiaa” – siis omaa näkemystään demokratiasta.

Nykyinen kriisi on paljastanut demokratian akilleen kantapään. Yhteiskunnassa on paljon lakeja ja sääntöjä, mutta sen huipulla on sumea alue, jossa päättäjien vallan rajoja on vaikeaa määrätä tarkasti, koska demokratiassa kansan yläpuolella ei ole korkeampaa auktoriteettia.

Korkeimpien päättäjien valtasuhteet perustuvat tyypillisesti ajan myötä muovautuneisiin käytäntöihin, joiden pohjana on vastapuolen kunnioittaminen sekä luottamus siihen, että kaikki toimijat asettavat kansakunnan ja demokratian edun oman etunsa yläpuolelle. Kun se luottamus horjuu, demokratia on kuolemanvaarassa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?