Koulujen sulkeminen kävisi kalliiksi lapsille - Pääkirjoitus | HS.fi

Koulujen sulkeminen kävisi kalliiksi lapsille

Koululaisten siirtyminen etäkouluun ei välttämättä hillitsisi merkittävästi korona­virus­epidemiaa. Sen sijaan se aiheuttaisi suuria ongelmia lapsille ja nuorille.

Koulun luokkahuone Helsingin Viikissä oli toissa vuoden maaliskuussa tyhjillään, kun opettaja ja oppilaat oli määrätty koronakaranteeniin.

6.1. 11:01 | Päivitetty 6.1. 11:33

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) haluaa hallituksen esittävän koulujen siirtymistä etäopetukseen joululomien jatkoksi.

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila vahvisti suunnitelman keskiviikkona Ylelle. Esitys tehdään ilmeisesti perjantaina kokoontuvalle hallituksen koronaryhmälle. Ministeriö haluaa myös lisää rajoituksia yleisötilaisuuksiin sekä ravintoloiden aukioloon. Taustalla on koronaviruksen omikronmuunnoksen nopea leviäminen. Viime viikon aikana uusia tartuntoja on havaittu runsaat 6 500 päivässä, mutta suurin osa tartunnan saaneista sairastaa taudin lievänä.

Huoli epidemian kasvusta on aiheellinen, joten tehokkaita toimia tarvitaan. Tärkein niistä on rokotusten lisääminen, mutta se ei yksin riitä. Järkevä olisi esimerkiksi väliaikainen ohje, jolla annettaisiin koronaoireisen olla omalla ilmoituksella poissa töistä. Mahdollisten uusien aukiolo- tai muiden rajoitusten taas tulisi perustua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arvioon eri toimintojen tartunta­vaarasta.

Koulujen sulkeminen kuulostaa kovin hätiköidyltä ajatukselta. Erityisesti STM:n toimintatapa ja ajoitus asiassa hämmentävät. Koronatartuntojen nousu on ollut näkyvissä jo viikkoja, mutta STM päätti esittää etäkouluun siirtymistä viime tingassa alustamatta asiaa muiden ministerien kanssa. Opetusministeri Li Andersson (vas) on jo ehtinyt hämmästellä STM:n toimintaa.

Sen sijaan opettajien ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen kiirehti kannattamaan etäkouluun siirtymistä, mikä viittaa siihen, että opettajajärjestö on ollut asiassa aloitteellinen myös ministeriön suuntaan.

Luukkainen haluaa etäkouluun myös nuorimmat eli 1.–3.-luokkalaiset sekä erityis­opetuksen, eikä hänen ajatuksissaan kysymys ole selvästikään lyhyestä ajasta. Luukkaisen mielestä lähikouluun voitaisiin palata vasta, kun kaikilla halukkailla opettajilla on kolme rokotusta ja koululaisten rokotukset ovat edenneet ”massiivisesti”.

STM:n toiminta herättää kysymyksiä. Onko ministeriössä painettu paniikkinappulaa vai lieneekö kysymys ministeriön sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) poliittisesta kalkyloinnista? Kiuru saattaa laskea, että päätös menee äkkirynnäköllä läpi. Tai jos ei mene, ainakin STM on jotain yrittänyt.

Lähiviikkojen tartuntaluvut ovat väistämättä niin korkeat, että monella taholla saatetaan alkaa kysellä syyllisten perään. Ensimmäisenä epäiltynä on luonnollisesti epidemian hoidosta itselleen vallan ja vastuun keskittänyt STM. Kiurulla voi olla halua ennakoida tilannetta räväköillä aloitteilla, joiden sisällöllä ei ole välttämättä edes niin väliä. Joulukuun puolivälissä perhe- ja peruspalvelu­ministeri sai paljon myönteistä julkisuutta vaatimuslistalla, joka sisälsi hihasta vedettyjä ideoita, kuten jäljittämisen lisäämisen.

Etäkouluun siirtymistä voidaan perustella sillä, että melko suuri osa tartunnoista on nyt alle 18-vuotiailla, joiden rokotussuoja on vanhempia huonompi. Toisaalta tartunnat ovat levinneet nopeasti koulujen joululoman aikana, joten kysymys ei selvästi ole vain koulusta. Nuoret voivat tavata toisiaan myös koulun ulkopuolella.

Koulurajoitusten hyöty on kyseenalainen. THL:n marraskuussa julkaisemassa tutkimuksessa 13–15-vuotiaiden yläkoululaisten tartunnoissa ei havaittu merkittävää eroa alueilla, joissa koulut oli suljettu ja alueilla, joissa koulut oli pidetty auki. THL ei koulujen sulkemista suosittelekaan.

Sen sijaan koulurajoitusten haitat ovat kiistattomat. Helsingin ja Tampereen yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan peräti puolet yläkoululaisista koki oppimis­tulostensa heikentyneen selvästi kevään 2020 etäkouluvaiheen aikana. Etäkoulu lisäsi selvästi oppilaiden oppimiseroja, sillä heikommin pärjäävät putosivat kyydistä tai katosivat näkyvistä, kun taas pieni menestyvien joukko saattoi jopa hyötyä etä­opetuksesta.

Oppilaiden pahoinvointi yleistyi, opettajien työtaakka kasvoi ja puolet etäkoululaisten vanhemmista raportoi oman stressinsä lisääntyneen etäkoulun takia. Oppimistulosten heikentymisen lisäksi etäkoulun on osoitettu lisänneen lasten sosiaalisia ongelmia ja yksinäisyyttä.

Epidemian hillitseminen koulunkäyntiä rajoittamalla on paitsi teholtaan kyseenalaista myös eettisesti ongelmallista, sillä suurin osa perusterveistä lapsista ja nuorista sairastaa taudin hyvin lievänä. Sen sijaan koulujen sulkemisesta he maksavat kohtuuttoman hinnan. Konkreettisten haittojen lisäksi kysymys on koululaisten ainutkertaisesta nuoruudesta: ylioppilas­kirjoituksista, vanhojen tansseista ja lukuisista muista kokemuksista, joita nuoret eivät saa takaisin.

Voi hyvin kysyä, toimisivatko päättäjät toisin, jos nuorten ääni kuuluisi paremmin julkisuudessa ja esimerkiksi vaaliuurnilla.

Kohta kaksi vuotta kestäneen koronaepidemian varjossa on kasvanut ikäluokka, jonka kokemuksia tullaan jatkossa kartoittamaan samalla tavalla kuin on seurattu 1990-luvun laman vaikutuksia sen ajan lapsiin. Nykyhallituksen ministereistä useampikin, esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd), on muistellut, kuinka raskaasti lapset lamasta kärsivät. Nyt kurittajana ei ole lama vaan epidemia, mutta laskun maksajina ovat jälleen lapset ja nuoret.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Oikaisu 6.1.2022 klo 11:33: Kuvatekstiin korjattu oikea kuvaamisvuosi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?