Kazakstanissa taistellaan vallasta kaduilla ja kulissien takana - Pääkirjoitus | HS.fi

Kazakstanissa taistellaan vallasta kaduilla ja kulissien takana

Kazakstanin tilanteen arviointia vaikeuttaa se, että asioita tapahtuu nyt monella tasolla. Epäoikeudenmukaisuuden ja korruption synnyttämien protestien lisäksi käynnissä on eliitin sisäinen valtataistelu.

Venäjän puolustusministeriö julkaisi torstaina kuvan Kazakstaniin lähdössä olleista venäläisistä erikoisjoukoista.

8.1. 2:00

Parikymmentä vuotta sitten Kazakstanissa vitsailtiin, että diktaattori Nursultan Nazarbajevin nuorimman tyttären piti mennä naimisiin kirgisialaisen kanssa, koska Kazakstanin kansantalous ei kestäisi kolmatta presidentin vävyä.

Vitsi oli kolkko, mutta se oli yksi keino käsitellä luonnonvaroiltaan rikkaan Kazakstanin itsevaltaisen johdon korruptiota ja satumaista vaurastumista sekä yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja näköalattomuutta. Kazakstanilaiset eivät olleet yhtä köyhiä kuin naapurinsa muissa Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa, mutta ymmärsivät saavansa murusia pöydältä. Eikä vitsin ydin vanhentunut, vaikka pariskunta pian erosi. Sama eliitin kleptokratia jatkui, mutta kansalaisten ärtymys ja epätoivo pysyivät pitkään pääosin kurissa.

Kunnes alkuvuodesta hallituksen päätös tehdä nestekaasun hinnoittelusta markkinaperusteista alkoi vaikuttaa. Länsi-Kazakstanissa, jossa lähes kaikki autot kulkevat nestekaasulla, ihmiset raivostuivat polttoaineen hinnan kaksinkertaistumisesta. Alueella on laajat öljy- ja kaasuvarat, mutta sen elintaso on matala, joten tyytymättömyys ja katkeruus on yleistä. Niinpä viime viikonloppuna Žanaozenin kaupungissa alkaneet protestit muuttuivat nopeasti poliittisiksi.

Kazakstanissa muistettiin, kuinka hallinto kukisti työoloista alkaneet protestit Žanaozenissa joulukuussa 2011 ampumalla ihmisiä. Kun niin ei nyt käynyt, protestit levisivät. Päävaatimuksena oli poliittinen muutos. Yhteisen ”Häivy pappa” -iskulauseen kohteena oli maata koko sen itsenäisyyden hallinnut Nazarbajev, joka siirtyi vuonna 2019 presidentin paikalta elinikäiseksi turvallisuusneuvoston puheenjohtajaksi ja pysyi maan johtohahmona.

Mielenosoitusten muututtua paikoin mellakoinniksi hallitus menetti tällä viikolla hetkeksi suurimman kaupungin Almatyn hallinnan. Sen jälkeen presidentti Kasym-Žomart Tokajev väitti protestien taustalla olevan ulkovaltain tukemia ”terroristeja” ja pyysi entisen Neuvostoliiton maiden sotilasliitolta Kollektiiviselta turvallisuusjärjestöltä ODKB:ltä apua. Venäjä lähetti heti erikoisjoukkojaan.

Kazakstanin tilanteen arviointia vaikeuttaa se, että käynnissä on yhtä aikaa useita prosesseja. On aidosta ärtymyksestä ja oikeista ongelmista kumpuava protestimieliala ja vaatimus muutoksesta. Samalla kulisseissa riehuu Kazakstanin eliittiryhmien valtataistelu, jossa Nazarbajevin kuuliaiseksi seuraajaksi kaavailtu Tokajev sysii syrjään Nazarbajevin voimakasta klaania. Tämä valtataistelu saattaa selittää mielenosoitusten muuttumisen mellakoiksi sekä sitä, miksi Tokajevin piti tehdä ongelmasta geopoliittinen ottamalla venäläiset sotilaat maahan.

Venäjän reaktio oli nopea, mutta myös varsin symbolinen. Sen operaatio on ainakin toistaiseksi niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta tilanteeseen Ukrainan rajalla. Venäjä auttoi Tokajevia protestien kukistamisessa, millä se sai hänet kiitollisuudenvelkaan. Etäisyyttä Venäjään hakenut Kazakstan vedettiin poliittisesti taas lähemmäs Venäjää. Etäisyyden ottamisessa on auttanut Kazakstanin tärkeys lännelle ja Kiinalle erityisesti uraanin ja kaasun ansiosta.

Tilanne ei silti ole Venäjälle riskitön. Kazakstanissa kansallistunne on kasvanut, joten Venäjä nähdään miehittäjänä. Myös ODKB:n muutenkin heikko maine puolustusliittona meni, kun sen ensimmäinen oikea operaatio on sisäinen kurinpitotoimi.

Vaikutukset nähdään ajan myötä. Se on jo varmaa, että kansalaisille on tulossa kovat ajat paitsi Kazakstanissa myös muissa alueen maissa. Diktaattorit Vladimir Putinista alkaen vetänevät tapahtumista omat johtopäätöksensä: otetta vallasta ei saa höllätä hiukkaakaan, protestit pitää kukistaa armottomasti ja kaikista ongelmista voi syyttää ulkoisia voimia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?