Yhdysvallat ja Venäjä puhuvat toistensa ohi, mutta ainakin ne puhuvat - Pääkirjoitus | HS.fi

Yhdysvallat ja Venäjä puhuvat toistensa ohi, mutta ainakin ne puhuvat

Yhdysvallat on tehnyt selväksi, mistä maa Venäjän kanssa neuvottelee ja mistä ei. Venäjä sanoo, ettei tingi omista vaatimuksistaan. Ei ole mitään takeita siitä, että neuvottelut tuottavat Eurooppaan vakautta.

Yhdysvaltojen varaulkoministeri Wendy Sherman ja Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov neuvottelivat Ukrainaan liittyvästä kriisistä Genevessä maanantaina.

12.1. 2:00 | Päivitetty 12.1. 7:16

Yhdysvaltojen varaulkoministeri Wendy Sherman kutsui neuvotteluja avoimiksi ja suoriksi. Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov kuvasi niitä vaikeiksi mutta ammattimaisiksi. Neuvotteluasetelmassa kaksikko ei voisi olla kauempana toisistaan, mutta kumpikaan ei ainakaan maanantaina halunnut katkaista yhteyttä.

Venäjä sanoo suoraan, mitä haluaa. Maa haluaa oman etupiirin ja sille kansainvälisen tunnustuksen. Ennen kaikkea kyse on Ukrainasta ja Georgiasta, joiden lähentymisen niin Natoon kuin Euroopan unioniinkin Venäjä haluaa estää.

Euroopan turvallisuustilanne ei ole ollut näin vakava sitten vuoden 1961 ja Berliinin kriisin. Venäjä pakotti Yhdysvallat neuvottelupöytään tuomalla satatuhatta sotilasta Ukrainan rajalle. Sitä ennen Venäjä on jo kahdesti hyökännyt naapurimaihinsa – vuonna 2008 Georgiaan ja vuonna 2014 Ukrainaan – ja miehittänyt niistä osia, murhannut ja yrittänyt murhata kemiallisilla aseilla vastustajiaan Venäjällä ja Euroopassa sekä sekaantunut vaaleihin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Listaa Venäjän aggressioista voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Sanna Marinia (sd) voi kiittää selkeydestä ja ripeästä vastaamisesta Venäjän uhkavaatimuksiin. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on ollut arvioissaan varovaisempi. Osin sen ymmärtää. Näin vaarallista tilannetta tämän sukupolven poliitikot ja diplomaatit eivät ole kohdanneet.

Venäjä haluaisi puhua Euroopan yli, joten Yhdysvallat on pitänyt korostetun tarkasti huolen siitä, ettei niin tapahdu. Niin Euroopan Nato-maat, Suomi ja Ruotsi kuin Ukrainakin on kaikki pidetty neuvotteluista ajan tasalla. Euroopan unionille tilanne on kiusallinen. Sen rooliksi jää valmistella talouspakotteita sen varalta, että Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Yhdysvallat on tehnyt selväksi, mistä maa Venäjän kanssa neuvottelee ja mistä ei. Venäjä taas sanoo, ettei tingi omista vaatimuksistaan.

Yhdysvallat ja Nato eivät neuvottele Venäjän kanssa siitä, keille Naton ovi on auki tai miten Nato toimii jäsenmaissaan. Sen sijaan aserajoitusneuvotteluja Yhdysvallat olisi valmis Venäjän kanssa jatkamaan, kunhan Venäjä sitoutuisi samaan kuin Yhdysvallat.

Nämä neuvottelut eivät sinällään liity Ukrainaan, mutta voivat luoda Eurooppaan strategista vakautta. Kylmän sodan lopussa solmittu Yhdysvaltojen ja Venäjän keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävä INF-sopimus raukesi Euroopan maiden järkytykseksi syksyllä 2019. Nyt Yhdysvallat on taas valmis neuvottelemaan aserajoituksista ja lisäämään läpinäkyvyyttä.

Venäjä haluaa varmistaa, ettei Ukrainaan sijoiteta ohjusjärjestelmää. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden onkin tehnyt Venäjän presidentille Vladimir Putinille selväksi, ettei Yhdysvallat sijoita aseitaan Ukrainaan nyt eikä myöhemmin. Ukraina sotisi siis oman sotansa, vaikka aseita maalle toki myytäisiin.

Venäjän mukaan myös Naton harjoitukset ovat sille uhka. Samaan aikaan Venäjä tosin itse järjestää isoja harjoituksia aivan naapuriensa rajoilla. Sotaharjoitusten rajoittamisesta molemmin puolin voitaneen sopia, jos tahtoa siihen on.

Ensimmäinen kohtaaminen on ohi. Ainakin vielä tämän viikon diplomatia toimii. Keskiviikkona Brysselissä kokoontuu Nato–Venäjä-neuvosto ja torstaina Wienissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, jonka jäsen Venäjä on. Monenkeskisten neuvottelujen sijaan Venäjä haluaisi kuitenkin sopia uudesta maailmanjärjestyksestä Yhdysvaltojen kanssa.

Ei ole mitään takeita siitä, että neuvottelut onnistuvat. Myös Putin joutuu laskemaan valtapelinsä hintaa. Epävarmuuden lietsominen on osa Venäjän toimintatapaa. Jos Venäjä laskee hyökkäyksen Ukrainaan hyödyttävän itseään, se hyökkää.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?