Pitääkö teollisuuteen syntynyt palkkakatto myös muilla aloilla? - Pääkirjoitus | HS.fi

Pitääkö teollisuuteen syntynyt palkkakatto myös muilla aloilla?

Muut alat voivat pitää ensimmäisiä sopimuksia vain askelmina kohti suurempia korotuksia.

Teollisuusliitto on puheenjohtajansa Riku Aallon johdolla hyväksynyt teknologiateollisuuden työntekijöiden palkankorotukset täksi vuodeksi. Lähikuukaudet näyttävät, tuleeko siitä muille palkkakatto vai vain yksi askelma kohti suurempia korotuksia.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 2:04

Neuvottelukierros uusista työehdoista etenee, tosin verkkaisesti. Tiistaina alkoivat kunta-alan neuvottelut, ja keskiviikkona kaupan neuvottelut. Samaan aikaan osa teollisuuden työntekijöiden sopimuksista on vielä kesken.

Näyttää siltä, että tällä kertaa liittokohtaisissa sopimuksissa menee raja, jota hajautetummiksi palkansaajat eivät suostu neuvotteluja viemään – paitsi metsäteollisuudessa. Sielläkin on tosin tullut raja vastaan, kun UPM on vaatinut liiketoimintakohtaisia sopimuksia. Paperiliitto vastasi lakolla, joka saattaa jatkua helmikuun puolelle.

Teknologiateollisuuskin ravisteli totuttua sopimusrakennetta, kun se päätti lopettaa työehtosopimusten solmimisen keväällä viime vuonna. Neuvotteluorganisaatioksi perustettiin Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Siihen oli ehkä tarkoitus koota ne yritykset, jotka eivät voi tai eivät halua tehdä sopimuksiaan suoraan työntekijäliiton kanssa.

Uuteen järjestöön liittyi kuitenkin lyhyessä ajassa niin paljon jäseniä, että sen tekemästä sopimuksesta tuli kerralla yleissitova: sitä on noudatettava myös niiden yritysten, jotka eivät työnantajajärjestöön liittyneet.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen työehtosopimus on yleensä ollut työmarkkinakierroksen niin sanottu päänavaaja. Tällä kertaa alan ylemmät toimihenkilöt tekivät sopimuksensa ensin. Työnantajapuoli suitsutti ylempien sopimusta päänavaukseksi, minkä Teollisuusliitto happamasti kiisti.

Sopimistoiminnan vasta aloittanut Teknologiateollisuuden työnantajat -yhdistys yritti ehkä hajottaa työntekijöiden rivejä solmimalla ensin sopimuksen ylempien toimihenkilöiden kanssa. Toistaiseksi työnantajien liike on kuitenkin aiheuttanut lähinnä hämminkiä.

Ylemmät toimihenkilöt saivat sopimuksessa tälle vuodelle 1,8 prosentin korotukset. Sitä oli kuitenkin vaikeaa pitää niin sanottuna yleisenä linjana, sillä moni ylempi toimihenkilö sopii omista palkankorotuksistaan suoraan työnantajan kanssa.

Pari päivää myöhemmin Teollisuusliitto sopi tasan kahden prosentin korotukset tälle vuodelle. Ero on pieni, mutta sen symbolinen merkitys voi osoittautua suureksi. Jos teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden korotuksista ei syntynyt yleistä linjaa, kuka takaa, että Teollisuusliiton kaksi prosenttiakaan sellainen olisi? Jospa se onkin vain porras, jolta ponnistaa kohti reippaampia korotuksia.

Palkkakierros on vaarassa lähteä käsistä, kuten syksyllä 2007. Tuolloin oli eletty voimakasta noususuhdannetta. Liitot asettivat palkkatavoitteensa niin, että edellisten liittojen saamat korotukset eivät enää olleetkaan katto kaikille muille aloille, vaan vain yksi askelma nousevissa portaissa. Niiden huipulla oli Tehyn yli 12 prosentin sopimus. Onnettomasti finanssikriisin alle sattunut palkkahuutokauppa rasitti Suomen kilpailukykyä vuosikausia.

Teollisuusliiton kahden prosentin palkankorotus voi tuntua vaatimattomalta, jos sitä vertaa laukkaavaan inflaatioon. Tilanne on kuitenkin sumuinen. Inflaatio voi olla piikki, joka tasaantuu vuoden loppua kohti. Osin juuri tämän epävarmuuden takia teknologiateollisuuteen neuvoteltiin palkat vain tälle vuodelle. Ensi vuoden palkoista neuvotellaan syksyllä, koska työnantajayhdistys niin halusi eivätkä palkansaajatkaan pistäneet hanttiin.

Teollisuusliiton sopimushalua saattoi lisätä halu osoittaa työnantajalle, että liittokohtainen malli toimii paremmin kuin yrityskohtaiset sopimukset – liiketoimintakohtaisista sopimuksista nyt puhumattakaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?