Korkeakoulutuksessa tehtiin kuin huomaamatta iso periaatteellinen muutos - Pääkirjoitus | HS.fi

Korkea­koulutuksessa tehtiin kuin huomaamatta iso peri­aatteellinen muutos

Hallitus antoi Helsingin yliopistolle oikeuden kouluttaa terveystieteen maistereita ja tohtoreita ilman velvollisuutta tarjota alan alempaa korkeakoulututkintoa. Asia jäi ministeri Antti Kurvisen aluepolitiikka­puheiden alle, mutta kyseessä voi olla askel kohti isompaakin muutosta.

Yliopisto sai torstaina oikeuden aloittaa terveystieteiden maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden koulutus. Kuvassa Helsingin yliopiston pääsykokeet kesällä 2010.

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 8:47

Valtioneuvosto päätti torstaina korkeakoulujen koulutusvastuiden laajennuksista, jotka tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) esitteli näkyvästi maanantaina.

Kun opetus- ja kulttuuriministeriö antoi samana päivänä oman asetuksensa, varmistui, että kuusi yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulua voivat aloittaa hakemansa uudet tutkinto-ohjelmat. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto voi alkaa kouluttaa diplomi-insinöörejä sekä tekniikan kandidaatteja, lisensiaatteja ja tohtoreita. Helsingin yliopisto taas sai kauan toivomansa oikeuden kouluttaa terveystieteiden maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita.

Tarjolla oli siis useisiin maakuntiin hyviä uutisia, minkä vuoksi keskusta sijoittikin asiasta päättämisen aluevaalien alle. Uusien koulutusvastuiden jakaminen on osa Kurvisen aiempaa julistusta korkeakoulupolitiikan linjanmuutoksesta ja keskittämisen lopettamisesta (HS 8.11.).

Korkeakouluverkon hajauttamiseen on Suomen kokoisessa maassa periaatteessa syytä suhtautua kriittisesti, sillä se johtaa helposti voimavarojen tuhlaukseen ja jarruttaa huippujen syntyä. Samalla voi todeta, että koulutusvastuiden järkevästi tehty laajentaminen voi parhaimmillaan olla fiksua alue- ja elinkeinopolitiikkaa.

Esimerkiksi aloite Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston nyt saamiin uusiin tekniikan alan koulutusvastuisiin lähti osaajapulasta kärsiviltä alueen yrityksiltä. Diplomi-insinöörit työllistyvät yleensä jäämällä yritykseen, jossa tekevät lopputyönsä. Usein nämä yritykset ovat lähellä opiskelupaikkaa.

Kurvisen aluepolitiikkapuheiden alle jäi kuitenkin merkittävä linjanmuutos, joka sisältyy koulutusvastuiden tuoreimpaan laajennukseen. Helsingin yliopisto saa nyt omasta toiveestaan terveystieteissä oikeuden kouluttaa maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita, muttei kandidaatteja. Aiemmin tiukkana linjana on ollut, että yliopisto ei voi kouluttaa maistereita kouluttamatta saman alan kandidaatteja.

Tämä koulutusvastuujärjestelmään kuin ohimennen tehty muutos ei ole käytännössä iso. Se helpottaa erityisesti Uudellamaalla asuvien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien mahdollisuutta jatkaa opintojaan ja edetä esimerkiksi ylihoitajaksi.

Periaatteessa uudistus on kuitenkin huomattava, sillä se voi olla askel kohti suurempaa muutosta. Edessä voi olla niin sanotun duaalimallin löysääminen ja uusien tapojen kehittäminen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Duaalimallilla on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaisuutta ja rinnakkaisuutta. Nyt malliin kohdistuu uutta painetta, kun esimerkiksi Tampereella yliopisto ja ammattikorkeakoulu kuuluvat samaan konserniin. Osalla yliopistoja on ollut aiemminkin haluja keskittyä ainakin joillakin aloilla vain ylempiin tutkintoihin. Toiset pelkäävät tämän johtavan kahteen kastiin.

Erilaisten uudistuspohdintojen taustalla on myös kunnianhimoinen tavoite, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Samalla nuoret haluttaisiin nopeammin työmarkkinoille.

Ollaan siis isojen rakenteellisten kysymysten äärellä. Silti akuuttiakin tehtävää on.

Varsinkin yliopistoissa on paljon epävarmuutta ja huolta. Vaikka poliitikot ovat liikuttavan yksimielisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tärkeydestä, Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus uhkaa vähentyä. Ja sote-uudistuksen sivutuotteena yliopistosairaaloiden tutkimusrahoitus on vaarassa (HS 7.1.).

Toivottavasti tiedeministerillä riittää energiaa myös näihin isoihin kysymyksiin nyt kun koulutusvastuiden laajennus on kiirehditty voimaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?