Venäjä hakee pitkää konfliktia Euroopan kanssa - Pääkirjoitus | HS.fi

Venäjä hakee pitkää konfliktia Euroopan kanssa

Sovinto lännen kanssa ei tue Venäjän suurvaltapoliittisia tavoitteita. Venäjä on vahva, kun aseet puhuvat, ja jotta ne voivat puhua, täytyy olla konfliktitilanne.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Grushko keskustelivat ennen Nato–Venäjä-neuvoston kokousta keskiviikkona Brysselissä.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 6:42

Jos jokin tämän viikon jälkeen on selvää, niin se, että jännitteet Euroopassa jatkuvat. Tiiviin neuvotteluviikon päätteeksi Venäjän edustajat ilmoittivat, että Venäjän näkökulmasta neuvottelut ovat umpikujassa. Uhka Venäjä hyökkäyksestä Ukrainaan on entistäkin suurempi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on vuosia rakentanut poliittista tarinaa, jossa Venäjä on lännen juonittelun uhri. Historiallisena vääryytenä Venäjä pitää sitä, että Nato on hyväksynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen uusia jäseniä. Vaatimalla uutta etupiirijakoa Venäjä sai Yhdysvallat neuvottelupöytään.

Länsi yrittää estää sodan, mutta sovinto ei tue Venäjän suurvaltapoliittisia tavoitteita. Venäjä on vahva, kun aseet puhuvat, ja jotta ne voivat puhua, täytyy olla konfliktitilanne. Venäjä on jo vuosia katsonut käyvänsä valtakamppailua lännen kanssa, ja se on varautunut pitämään yllä konfliktia pitkään.

Venäjä on tuonut Ukrainan rajalle yli satatuhatta sotilasta. Venäjä uhkailee yhä Eurooppaa toimilla, joita se kutsuu ”sotilaallis-teknisiksi”. Parhaillaan Ukrainaan kohdistuu kyberhyökkäys. Vaikka rajalla ei ole joukkoja niin paljon, että niillä miehittäisi Ukrainaa vuosia, Venäjä on sotilaallisesti taitava. Sillä on myös tuoretta sotakokemusta Syyriasta.

Yksi näyttö Venäjän erikoisjoukkojen nopeista liikkeistä saatiin, kun Venäjä puuttui Kazakstanin valtataisteluun lähettämällä maahan sotilaita Venäjän johtaman Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön (KTJS) nimissä. Putin ei halua Venäjän valtapiiriin kansannousuja eikä länsimielisiä demokratioita. Ukrainan Putin tahtoo pysyvän polvillaan, mutta se ei ole Venäjän ainoa tavoite.

Venäjä sai maailman huomion. Nyt Kremlissä lasketaan tulevia siirtoja. Venäjä haluaa rajoittaa Naton liikkumatilaa. Samalla Venäjä arvioi suhteitaan Kiinaan ja Intiaan, sillä sota katkaisisi välit Eurooppaan.

Venäjälle viikon tärkein tapaaminen olivat kahdenväliset neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Naton ja Venäjän neuvottelut Brysselissä sekä Etyj-kokous Wienissä olivat Venäjälle sen sijaan pelkkää teatteria, sillä se tiesi Yhdysvaltojen vain halunneen kutsua pöytään myös itäisen Euroopan maat sekä tietenkin Ukrainan.

Nato-pöydässä Venäjälle tehtiin vastatarjous aserajoitusneuvotteluista – vaikka niitä voidaan muutoinkin käydä. Nato pelaa diplomatialle aikaa. Se myös tietää, että jokainen päivä maksaa Venäjälle paljon. Edes Venäjä ei voi pitää joukkoja Ukrainan rajalla loputtomiin.

Omissa laskelmissaan Venäjän on arvioitava mahdollista hyökkäystä seuraavien Yhdysvaltojen ja EU:n asettamien talouspakotteiden seuraukset. Niitä arvioidaan myös EU-maissa. Venäjä voi laskea, että monella Euroopan maalla on kaasu- ja öljykaupan katkaisemisessa vielä enemmän hävittävää kuin Venäjällä.

EU-maiden ulkoministerit tapasivat tällä viikolla Brestissä Ranskassa. Aiheena oli turvallisuustilanne. Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa, joten presidentti Emmanuel Macronilla on näytön paikka lunastaa puheensa siitä, miten Eurooppa vahvistaa turvallisuuttaan suurvaltakilpailun keskellä.

Venäjän silmissä EU on ja pysyy heikkona. EU-mailta on puuttunut yhtenäinen käsitys Venäjä-politiikasta. Nyt kaikille on käymässä selväksi ainakin se, ettei Venäjän edessä voi loputtomasti pelätä ja perääntyä. Lännen ja Venäjän suhteissa edetään väistämättä kohti uusia pakkasennätyksiä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?