Talouden mittelössä yhtenäinen länsi on Venäjälle ylivoimainen vastus

Venäjän ylin johto tuli huomaamaan, kuinka väärässä se on ollut arvioidessaan läntisiä demokratioita venäläisistä lähtökohdista.

Yksi yllättävistä talouspakotteista iskee Venäjän lentoliikenteeseen. Kun läntisten koneiden huolto ja vuokraus lopetetaan, Venäjän lentoliikenne loppuu ennen pitkää. Aeroflotin Euroopassa valmistettu Airbus A320-200.

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 13:32

Demokraattiset järjestelmät voivat näyttää voimaa palvovaan silmään pehmeiltä. Korona-aikana yksinvaltaiset valtiot hoitivat pandemian ongelmia tehokkaan näköisesti. Kiinan valitseman nollatoleranssin vaatimia kovia linjauksia ihmeteltiin maailmalla. Päätökset muuttuivat teoiksi heti.

Silmä pettää. Kiinan pandemialinja alkaa hajota, omikron etenee. Yksinvaltaisissa järjestelmissä kansallisista isoista linjauksista tulee luottamuskysymyksiä. Jos linja pettää, päättäjät pelkäävät menettävänsä otteen kansalaisten hallinnasta. Tehokkuus onkin kovaa kuorta, jonka sisältä puuttuu kansan vapaaehtoisesta suostumuksesta leivottu sitko.

Autoritaariset järjestelmät luovat myös perspektiiviharhoja. Venäjän ylin johto tuli huomaamaan, kuinka väärässä se on ollut arvioidessaan läntisiä demokratioita venäläisistä lähtökohdista. Uhkaukset kovista pakotteista eivät olleetkaan ”venäläisiä taktisia totuuksia” vaan oikeasti totta. Se mikä näytti heikkoudelta, olikin joustavaa voimaa. Se mikä näytti taloudelliselta opportunismilta, oli asenne, joka väistyi nopeasti kriisin iskettyä. Länsi yhtenäistyi. Vesi jäätyi, pehmeys muuttui kovuudeksi. Venäjä kohtasi aivan ylivoimaisen vastuksen. Samalla meni viesti Kiinalle.

Venäjä havaitsi myös, kuinka tiiviisti ja tuhansin huomaamattomin sitein Venäjä on kiinni läntisissä talousjärjestelmissä. Kun siteet katkaistaan, paketti hajoaa. Venäjän ainoa lonkero lännessä on energia, eikä sillä ole enää varaa oman lonkeronsa katkaisemiseen.

Venäjän vastuksen voimaa ja oman blokin heikkoutta voi mittailla vaikka kansantuotteita ynnäämällä. Kiina on julkisesti asettunut Venäjän vastaisissa pakotteissa jonnekin epäselvään puoliväliin. Teoissaan Kiina on kuitenkin lähempänä Venäjän vastaista blokkia. Taloudellisista eduistaan huolta pitävälle Kiinalle valinta on luonnollinen.

Venäjän vastaisessa blokissa ovat kaikki maailman suurimmat taloudet, Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Japani. Myös Kiina pienellä varauksella. Erilaisissa brutto­kansantuotteen koon mukaan tehdyissä listauksissa Venäjä on noin kahdestoista. Käytännössä kaikki maat sen yläpuolella – Intia pois lukien – ja pitkästi alapuolellakin ovat Venäjää vastaan.

Talouksien taistelussa kyse ei ole vain määrästä vaan laadusta. Vastakkain ovat tulevaisuus ja menneisyys. Venäjä on taantuva resurssitalous. Kasvu syntyy työvoima­panoksesta ja tuottavuudesta. Venäjällä työvoima kutistuu ja tuottavuus on energian tuotannon ulkopuolisilla elämänalueilla heikkoa.

Venäjää vastaan ryhmittyneessä blokissa työvoimapanoksen osuus on kyllä vaikeuksissa, mutta tuottavuutta haetaan modernista tietotekniikasta, tekoälystä, tasokkaasta koulutuksesta ja pienten startup-yritysten luovasta osaamisesta. Venäjälle kaikki tämä saapuu vain rajan yli ostettuna ja muiden valmistamana. Nyt sekin liikenne pysähtyy.

Jälkeenjääneisyys on Venäjän johtajien valinta. Presidentti Vladimir Putin on kertonut usein Venäjän modernisoivan talouttaan. Mitään ei ole tapahtunut – koska muutosta ei ole oikeasti haluttu. Valtio­monopolistinen ja korruptoitunut talous tukahduttaa kilpailun ja palvelee oligarkkeja sekä ylimpiä päättäjiä. Tulevaisuutta ja kansaa palveleva talous edellyttäisi, että kansalaisilla olisi täydet demokraattiset vapaudet ja yrityksillä niiden tuottavuutta kehittävää kilpailua.

Taloustutkija Daron Acemoglu tulkitsi kirjassaan Miksi maat kaatuvat, että kehittyvät taloudet ovat historiassa olleet sellaisia, joissa ihmisten rakentamat poliittiset ja taloudelliset instituutiot ovat luoneet kansalaisille kannustimia omatoimisuudelle ja menestykselle. Politiikka menee edellä, koska se määrittää, millaisia talouden instituutiot ovat, miten instituutioihin voi luottaa ja kuinka varmaa on se, että kansalaiset saavat pitää kasvattamansa vaurauden. Näitä menestyjän piirteitä on Putinin aliarvioimissa läntisissä demokratioissa, ei Venäjällä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?