Koronaviruspandemia ei ole enää huolista suurin

Koronavirustautia sairastetaan vielä Suomessa paljon, mutta tilanne on hyväksytty.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jokatorstaiset tiedotustilaisuudet loppuivat siihen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan toissa torstaina.

7.3. 2:00 | Päivitetty 7.3. 6:53

Kun Ukrainan sota alkoi, julkisuudesta pyyhkiytyi lähes kokonaan uutisia ja keskustelua kaksi vuotta suurimpana aiheena hallinnut koronaviruspandemia.

Venäjän hyökkäys toissa torstaina sai sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luopumaan viikoittaisesta koronatiedotustilaisuudestaan, eikä rutiiniin palattu enää seuraavallakaan viikolla. Sota on pannut huolenaiheet pikavauhtia uuteen järjestykseen, eikä hiipuva epidemia ole enää niistä suurimpia.

Tartunnat ja hoidon tarve ovat laskussa suurimmassa osassa Eurooppaa. Suomessa pääkaupunkiseudun epidemiahuippu jäi sairaalapotilaiden määrästä päätellen taakse puolitoista kuukautta sitten. Joillakin alueilla potilasmäärissä on tapahtunut vielä pientä nousua.

Valtakunnallisesti potilasmäärä on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla tammikuun puolivälistä lähtien. Virusta sairastetaan edelleen paljon, mutta enimmäkseen tavallisen flunssan tai influenssan kaltaisena.

Tauti ei siis ole poistunut, mutta tilanne on laajasti hyväksytty: rokotteet eivät estä tartuntoja, mutta ne vähentävät vakavien tautitapausten osuuden murto-osaan rokotuksia edeltävistä ajoista. Lisäksi omikronmuunnos aiheuttaa itsessään lievempää tautia kuin aiemmat virusmuodot.

Siksi on selvää, ettei perusoikeuksia ole enää perusteltua rajoittaa tartuntojen estämiseksi. Rajoitusten purkauduttua arkinen elämä on palaamassa normaaleihin uomiin. Etätöiden tekijät palailevat työpaikoille, yliopistoissa tentitään paikan päällä ja harrastukset jatkuvat aikuisillakin. Ravintolarajoitukset raukesivat viime viikolla koko maassa.

Sekä HS-gallupissa että valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-kyselyssä kaksi kolmannesta vastaajista oli helmikuussa sitä mieltä, että rajoitukset poistuvat joko oikea-aikaisesti tai liian myöhään. Myös vastaajien huoli koronavirustartunnan saamisesta on vähentynyt.

Koronapolitiikan kiistatkin ovat tyyntyneet tilanteen tasoituttua ja vastuuministerin vaihduttua, vaikka perhe- ja peruspalveluministerin tehtävää sijaisena hoitava Aki Lindén (sd) kuuluu perhevapaalle jääneen Krista Kiurun (sd) tavoin koronapolitiikan varovaiseen siipeen. Lindén muistutti hiljan, että Tanskan sairaaloissa potilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun rajoitukset maassa poistettiin.

On mahdollista, että Suomessakin tapaukset vielä lisääntyvät, kun kontaktien määrä palaa entiselleen. Jälkiaaltojen korkeus riippuu siitä, kuinka suuri osa suomalaisista on jo sairastanut ja kuinka suuri osa on yhä altis tartunnalle.

Odotettavissa on, että aallot muuttuvat ajan mittaan matalammiksi, mutta uusia aaltoja tulee, kun väestön immuniteetti asteittain hiipuu. Viruksen uudet muunnokset saattavat yhä yllättää ja aiheuttaa uusia epidemiapiikkejä.

Haavoittuvia ryhmiä voidaan suojata vaaralliselta tautimuodolta vuosittaisella rokotuksella, mutta aina jokin osa sairastuneista tarvitsee myös hoitoa. Koronaministerin ja -ministeriön tehtävä onkin nyt paimentaa ja tukea alueellisia sote-päättäjiä niin, että koronaviruksen aiheuttama tautitaakka pystytään tulevina aikoina hoitamaan ilman elinkeinojen ja vapauksien rajoittamista.

Euroopan korkein varmistettujen koronatapausten ilmaantuvuus on tällä hetkellä Islannissa. Siellä arvioidaan, että 70 prosenttia kansasta on nyt saanut tartunnan. Sairaalahoidon ilmaantuvuus ei silti ole kasvanut yli Suomen tason.

Niinpä Islanti poisti helmikuun lopulla kaikki koronarajoitukset sekä maan sisältä että rajoilta. Maahan tulevilta ei vaadita koronapassia, testejä eikä karanteeneja. Mitään hyötyä niistä ei enää olekaan. Suomi ja muut EU-maat voisivat tehdä saman perässä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?