Suomi voisi poistaa asunnottomuuden

Asunto ensin -ohjelmat ovat tuottaneet tulosta. Asunnottomia on nyt historiallisen vähän.

Asunnottomien yössä Tampereella vuonna 2020 jaettiin muun muassa villasukkia.

9.3. 16:30

Suomessa on nyt historiallisen vähän ihmisiä vailla vakinaista asuntoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) tilastojen mukaan viime vuoden lopussa asunnottomia oli ensimmäistä kertaa alle 4 000, eli 3 948. Aran vertailukelpoiset tilastot ulottuvat vuoteen 1987, jolloin asunnottomia oli 18 000.

Varsinkin lyhytaikainen asunnottomuus on vähentynyt erityisesti suurissa kaupungeissa – Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Hallituksen asettama tavoite asunnottomuuden puolittamisesta ensi vuoteen mennessä ei kuitenkaan ole täyttymässä. Erityisen ongelmallista on pitkäaikaisen, yli vuoden jatkuneen asunnottomuuden poistaminen. Asunnottomuuteen kytkeytyy silloin muita ongelmia, kuten päihderiippuvuutta tai velkaantumista.

Myönteiselle kehitykselle on syynsä. Vuosikymmeniä asunnon sai vasta, kun pystyi osoittamaan kyvykkyytensä asumiseen. Avun ulkopuolelle jäi muun muassa paljon päihdeongelmaisia. Ajatus käännettiin 1990-luvulla päälaelleen, ja asunto ensin -ohjelmat aloitettiin. Kun ihminen saa ensin asunnon, muiden ongelmien ratkaisukin helpottuu.

Vielä 1960-luvulla asunnottomat olivat etupäässä keski-ikäisiä miehiä, nyt joukossa on aiempaa enemmän naisia. Asunnottomuus on nykyisin ongelma myös monille nuorille ja maahanmuuttajille. Tuorein asunnottomien ryhmä ovat lastensuojelun jälkihuollon aikuistuvat nuoret.

Tutkimusten mukaan asunnottomuuden hoitaminen on myös yhteiskunnan etu. Yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää kuluja noin 15 000 euroa vuodessa.

Hallitusohjelmaan on myös kirjattu kunnianhimoinen tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Suomi voisi hyvin olla ensimmäinen maa maailmassa, joka tämän tekee. Ehtona tälle on riittävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?