Suomi käy Nato-keskustelua pakkoraossa, mutta keskustelu pitää nyt käydä

Nato-keskustelussa ei ole enää kyse Suomen muodollisesta Nato-pätevyydestä, vaan suurvaltapelistä ja jopa ydinsodan uhasta.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist, presidentti Sauli Niinistö ja Suomen ja Ruotsin pääministerit Magdalena Andersson ja Sanna Marin tapasivat Helsingissä viime lauantaina.

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 9:13

Ei ole ihme, että suomalaisissa kahvipöydissä ja saunanlauteilla puhutaan Suomen jäsenyydestä Natossa. Siitä puhutaan eduskunnan käytävillä ja hallituksen kabineteissa. Presidentti Sauli Niinistö puhuu siitä Valkoisessa talossa ja Presidentinlinnassa.

Niinistö tapaa torstaina eduskunnan puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa. Aiheena ovat Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja sodan vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Nato-keskustelua kuvataan nyt Suomessa prosessiksi ja poluksi. Polulla edetään, mutta mitä vauhtia? Nyt tehdään valmisteluja, jotta Suomi on valmis, jos on pakko.

Venäjää johtaa arvaamaton diktaattori. Presidentti Vladimir Putinilla ei ole muita pidäkkeitä kuin Ukrainan sotilaiden kyky panna vastaan tai kapinahenki omassa maassa. Nato ei lähetä Ukrainaan sotilaita. Suomen keskustelussa ei ole kyse vain muodollisesta Nato-pätevyydestä, vaan suurvaltapelistä ja jopa ydinsodan uhasta.

Suomalaisten huomio on korostetusti omassa turvallisuudessa. Presidentti ja hallitus puhuvat harkitusta ja rakentavasta etenemisestä, vaikka on selvä, että on varauduttava äkkikäänteisiin. Varautumista tehdään yhdessä Ruotsin kanssa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) varoitti tällä viikolla, että Suomi olisi Nato-hakemuksellaan heittämässä bensaa sodan liekkeihin. Suomesta ei saa tulla pelinappulaa, kun Ukrainan sodan lopettamisesta neuvotellaan. Markkinat arvioivat jo riskiä Suomesta lännen reuna-alueena.

Presidentti Niinistö tapasi viime perjantaina Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin Valkoisessa talossa. Niinistö on avannut keskusteluja vain niukasti.

Äkkilähtö Valkoiseen taloon oli suuri riski. Jos syntyisi kuva, että Suomi juoksee hädän hetkellä Yhdysvaltojen syliin, se heikentäisi Suomen turvallisuuspolitiikan uskottavuutta. Ensitulkinnat visiitistä ovat olleet myönteisiä, mutta loppuarvion aika tulee myöhemmin.

Moni toivoo Yhdysvalloilta turvatakuita. Ne eivät ole reaalipolitiikkaa. Yhdysvallat toimii niin kuin supervalta toimii. Valkoisessa talossa Suomi on nyt kuitenkin muistissa.

Turvatakuiden korvikkeeksi keksittiin uudelleen puolustusyhteistyö. Vain pari vuotta sitten Niinistö toppuutteli sen tahtia, kun Yhdysvallat olisi edennyt Suomea reippaammin.

Turvallisuuspolitiikkaa ja Natoa arvioidessaan Suomen johto, poliitikot ja puolueet ovat vaikeassa paikassa. Ei pidä kiirehtiä liikaa, mutta hidastelukin voi olla vaarallista. Naton laajeneminen kriisin keskellä voisi lisätä jännitystä, mutta ovi Natoon voi myös pamahtaa kiinni. Eduskuntavaaleihin asti vellova Nato-keskustelu altistaisi Suomen Venäjän painostukselle, ja kansalaismielipide voisi polarisoitua.

”Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi”, Niinistö ilmoitti tammikuun alussa. Vaikka mieli olisi muuttunut, Niinistö tuskin sitä nyt kertoisi, selkeästi ainakaan. Nato-jäsenyys vaatii aitoa yhteistä tahtoa. Niinistö ei halua suosionsa avulla johdattaa kansaa Natoon oikoreittiä.

Niinistön presidenttikausi lähestyy loppuaan. Lähikuukaudet ratkaisevat sen, muistetaanko hänet presidenttinä, joka vei Suomen Natoon vai presidenttinä, joka ei sitä tehnyt. Vastuu painaa.

Nato on Suomen keskeinen kumppani. Samoin Yhdysvallat. Yhteistyö molempien kanssa syvenee. On niitäkin, joiden mielestä kahdenvälinen suhde Yhdysvaltoihin tuo paremmin turvaa kuin Nato.

Mutta päätökset eivät ole vain omissa käsissä. Yhdysvalloilla on isompia murheita: sota ei saa kasvaa Naton ja Venäjän väliseksi yhteenotoksi, saati ydinsodaksi. Suomi on tärkeä Suomelle, mutta muille maamme on vain pieni pala suuressa pelissä.

Suomi joutuu päättämään Nato-kannastaan pakkoraossa. Onnistumisena tähän tilanteeseen joutumista ei voi pitää. Mutta nyt ei ole aika laskea tyylipisteitä vaan arvioida Suomen etua. Myös nopeisiin liikkeisiin on oltava valmis.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?