Energian hinta­kehitys voi muuttaa inflaatiota pitkä­aikaisemmaksi

Eurooppaa voi uhata stagflaatio: nopea inflaatio ja talouskasvun katoaminen.

Ruoan, erityisesti leivän, hinnan oletetaan nousevan.

12.3. 16:30

Euroopan keskuspankin (EKP) tekemisistä ja tekemättä jättämisistä väiteltäessä on viime vuodet keskitytty rahapolitiikan viritykseen. Siis siihen, istuvatko ohjauskorko ja osto-ohjelmat senhetkiseen inflaatiovauhtiin ja reaalitalouden tilaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan esille nousee ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen myös se, onnistuuko keskuspankki pitämään rahoituksen vakaana ja riittävänä. Muutamilla eurooppalaisilla pankeilla on suoraan tai Venäjällä toimivien eurooppalaisten yritysten välityksellä Venäjä-riskejä, jotka nyt realisoituvat.

Rahamäärissä mitaten riskit eivät ole valtaisia, mutta niitä on reippaasti euroalueen pankkijärjestelmän heikossa lenkissä, Italiassa. Normaaliaikoina niiden aiheuttamia systeemisiä riskejä ei kannattaisi pelätä, mutta juuri nyt ajat ovat ihan muuta kuin normaalit ja levolliset.

EKP päätti torstaina, että se kiihdyttää rahapolitiikan kiristämistä. Osto-ohjelmia kutistetaan, mutta ohjauskoron nostamisesta ei sanottu mitään.

Linjaus pitää sisällään paineita. Ukrainan sota kiihdyttää väistämättä inflaatiota, joka jo nyt ylittää selvästi EKP:n tavoitteen.

Torstaina EKP toimi kuin sotaa ei olisikaan. Ehkä sitä ei sillä EKP:n katsannon ”keskipitkällä aikavälillä” olekaan, vaan sota ehtii päättyä ennen ”keskipitkää” näkymää ja inflaatiopaineita lisäävä tilanne menee ohi.

Arvio voi olla liian optimistinen.

Venäjän-vastaiset pakotteet ja mahdolliset uudet vastapakotteet – esimerkiksi vientikiellot – nostanevat energian hintaa, mikä siirtyy varmasti energiaintensiivisen teollisuuden kuluiksi lännessä. Läntiset yritykset vetäytyvät Venäjältä eivätkä ehkä palaa Venäjän nykyhallinnon aikana.

Yritysten omistusten mahdollinen kansallistaminen – siis varastaminen – ei edistä yritysten omistajien halua palata. Läntisten yritysten pako aiheuttanee lisää vaikeuksia Venäjällä energiantuotantoon ja raaka-aineiden länsivientiin.

Euroopan kiihtynyt halu katkaista riippuvuus venäläisestä energiasta voi myös kroonistaa hintojen nousua. Energian hinta ehtii silloin siirtyä kaikkeen muuhunkin kulutukseen, esimerkiksi ruoan hintoihin.

Sota voi loppua ”keskipitkällä aikavälillä”, mutta talouden vaivat saattavat jäädä pitkäaikaisiksi. Syttynyttä talouden sotaa ei voi palauttaa nopeasti tehdasasetuksiin. Eurooppaa uhkaa silloin stagflaatio: inflaatio kiihtyy ja talous alkaa kutistua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?