Presidentti ja hallitus sitouttavat puolueet selon­teolla Nato-prosessiin

Tällä viikolla turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on tapahtunut paljon. Maanantaina selvisi, että hallitus valmistelee selontekoa, jonka pohjalta päättäjät alkavat pohtia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutosta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (vas.), pääministeri Sanna Marin ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson eduskunnan ylimääräisellä kyselytunnilla keskiviikkona.

12.3. 2:00

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui hetkessä, kun Venäjä hyökkäsi runsaat kaksi viikkoa sitten Ukrainaan. Samalla muuttui myös monien suomalaisten näkemys Nato-jäsenyydestä.

Muutos on näkynyt jo selvästi mielipidekyselyissä. Ylen helmikuun lopulla (Yle 28.2.) julkaisemassa mittauksessa Nato-jäsenyyttä kannatti ensimmäistä kertaa enemmistö eli 53 prosenttia. HS:n muutamaa päivää myöhemmin (HS 4.3.) julkaisemassa HS-gallupissa jäsenyyttä tuki 48 prosenttia. Luku oli 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin vielä HS:n tammikuun alussa teettämässä kyselyssä. HS-gallupissa jäsenyyden vastustajien määrä putosi 15 prosenttiyksikköä 42 prosentista 27 prosenttiin. Tällaiset muutokset ovat mielipidemittauksissa hyvin poikkeuksellisia.

Tilanne yllätti myös puolueet, joiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset on tehty erilaiseen maailmanaikaan. Eduskuntapuolueista Nato-jäsenyyttä ovat avoimesti kannattaneet vain kokoomus ja Rkp, tosin nekin varsin vaisusti, kun yleinen mielipide on ollut niin epäileväinen. Myös vihreissä alkoi näkyä selvästi vahvistuvaa Nato-myönteisyyttä jo ennen Venäjän hyökkäystä.

Tällä viikolla monet puolueet kertoivat valmistelevansa ja ainakin keskustelevansa linjausten mahdollisesta muuttamisesta. Kyse on tosin pitkälti puoluedemokratian askelmerkkien säntillisestä noudattamisesta. Esimerkiksi vihreät ja Sdp ovat jo valmiita tukemaan jäsenyyttä. Vasemmistoliitossakin valmistaudutaan siihen, että puolue voi äänestää tyhjää ja pysyä hallituksessa Nato-hakemuksesta huolimatta.

Tällä viikolla turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on tapahtunut paljon.

Maanantaina selvisi, että hallitus valmistelee selontekoa, jonka pohjalta päättäjät alkavat pohtia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutosta. Selonteon keskeinen tarkoitus on varmistaa, että eduskunnassa on riittävästi tietoa käydä keskustelua isoista ulko- ja turvallisuuspoliittisista päätöksistä. Samalla se antaa tietenkin raamit Nato-keskustelulle.

Keskiviikkona pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi politiikan toimittajien keskustelussa, että akuutteja Ukrainan sodasta ja sen seurauksista syntyviä menoja on turha yrittää mahduttaa menokehyksiin. Pääministerin mukaan hallitus on kasvattamassa puolustusmäärärahoja todennäköisesti sadoilla miljoonilla euroilla. Myöhemmin keskiviikkona eduskunnassa järjestettiin poikkeuksellinen minikyselytunti, jossa puhuttiin muun muassa kyberturvallisuuden parantamisesta. Samana päivänä puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) keskusteli Washingtonissa Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin kanssa.

Torstaina tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi eduskunnan puhemiehistöä, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaan valittujen puolueiden johtoa.

Tahti todennäköisesti vain kiihtyy.

Selonteko on tärkeä. Eduskunnan on saatava päätöksentekoa varten hyvissä ajoin analyyttiset arviot eri vaihtoehtojen riskeistä ja seurauksista.

Samalla on pakko myöntää, ettei näin nopeasti tehtävässä selonteossa voi selvitä oikeastaan mitään uutta tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vähänkään harrastaneille. Uutta on korkeintaan se, että Venäjä on nyt näyttänyt voivansa ryhtyä perinteiseen maasotaan. Eikä sekään ole täysyllätys; sitä vartenhan Suomi on pitänyt koko ajan yleistä asevelvollisuutta ja vahvaa armeijaa.

Selonteossa merkittävintä onkin, että se sitouttaa eduskuntaa prosessiin jo aikaisessa vaiheessa. Tilanteessa, jossa Suomi päättäisi hakea Natoon, koko eduskunnan olisi oltava tiukasti samassa rintamassa valtiojohdon kanssa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?