Demokratia ja vapaa markkinatalous ovat pettävän vahvoja

Ukrainan sota osoittaa, mitä heikkouksia keskitetyssä valtajärjestelmässä ja valtiojohtoisessa taloudessa on.

20.3. 2:00 | Päivitetty 20.3. 8:51

Demokraattisten markkinatalouksien vahvuus on se, mikä autoritaaristen johtajien silmään näyttää heikkoudelta: pirstoutuneisuus. Demokratia ja markkinatalous ovat kuin Kreikan mytologiasta tuttu Hydra. Kun olion pään katkaisee, tilalle kasvaa heti uusi. Tähän eivät Venäjän kaltaiset totalitaariset järjestelmät pysty.

Ukrainan sota on nostanut esille muitakin myyttejä. Venäjällä niitä on paljon – muun muassa siitä, mitä venäläisyys ja johtajuus ovat. Kun presidentti Vladimir Putin puhui Ukrainan yhdistämisestä Venäjän alaisuuteen ja teki päätöksensä yksin, hän hyödynsi kahta tärkeää myyttiä. Venäjällä johtajuus on aina mielletty yhden ihmisen tehtäväksi. Hän saa tehtävän jumalalta, mitä Putinin lähipiiriin nostettu uskonnollinen johtaja Kirill korostaa. Kansa on käskyjä odottavaa laumaa. Neuvostoliiton aika oli vain näennäisesti hajautetumpaa. Neuvostot eivät johtaneet maata vaan saivat käskyt järjestelmän johtajalta.

Venäjän ikiaikainen myyttinen tehtävä on slaavilaisten kansojen johtaminen. Ukraina on Putinin tulkinnan mukaan harhautunut eroon Venäjän helmoista ja se pitää paimentaa takaisin.

Läntisissä järjestelmissä kansan valitsemat päättäjät hallitsevat aikansa ja heidän tilalleen valitaan säännöllisin välein uudet. Pää katkeaa ja uusi kasvaa. Johtajuustarut ovat lyhytaikaisia, ja johtajuus on maallista sekä pirstoutunutta. Edustuksellinen demokratia – kansa – päättää. Mallissa on ongelmansa, mutta se ei ole totalitarismin myyttisen johtajuuden tavoin herkkä säröille.

Ukrainan sota osoittaa, mitä vaaroja keskitetyssä mallissa on. Venäjän järjestelmän rengit uskalsivat viedä Putinille vain sellaista tietoa ja tulkintaa, joka häntä miellytti. Vaikuttaa siltä, että Putin tosiaan uskoi Ukrainan kansan odottavan Venäjältä tulevaa vapautusta ja että koko maa voitaisiin kaapata vaihtamalla pari johtajaa – kuten totalitaarinen järjestelmä ehkä voitaisiinkin. Neuvostoliiton päättäjät uskoivat vuonna 1939 vääristyneen prisman kautta tulevan tiedon valossa, että suomalaiset odottavat vapauttajaa idästä. Molemmat tulkinnat johtivat valtaviin sotilaallisiin menetyksiin.

Totalitaarinen järjestelmä kurkottaa jumalisesta hallitsijasta alemmillekin tasoille. Yksi syy Venäjän sotilaalliseen heikkouteen Ukrainassa on se, että sotilaiden omaehtoisuus puuttuu. Heidän kykynsä muuttaa toimintaa tilanteen muuttuessa on vähäinen. Upseereja on lähetetty etulinjaan karjumaan käskyjä. Kun Ukrainan armeija on heitä tappanut, se on käyttänyt yksinvaltaisen järjestelmän heikkoutta hyväkseen. Pieni Ukrainan armeija on ollut vahva hajautuksen tuoman ketteryyden vuoksi.

Markkinatalouden ja hajautuksen voimaa todistaa myös talous. Venäjän talous on valtiojohtoinen resurssitalous. Se on täysin riippuvainen muutamasta tuotteesta – öljystä ja kaasusta – ja alalla on harvoja toimijoita. Nekin toimivat ylimmän päättäjän suojeluksessa ja hänen hyväkseen. Talous on Venäjällä kuin iso joki, joka haarautuu pienemmiksi puroiksi kuljettamaan maasta nousevan hyvän muutamille ihmisille. Lännen hyvinvointi tulee miljoonista pienistä yrityksistä. Venäjällä valtiojohtoinen järjestelmä tukahduttaa niitä kilpailun pelossa ja lopun hapen syö korruptio. Tuottavuutta haetaan luovista ihmisistä, jotka käyvät lännessä nauttimassa ajattelun vapaudesta. Nyt he pakenevat Venäjältä. Markkinatalous on kuin miljoona pientä puroa, jotka yhtyvät vuolaaksi maata hedelmöittäväksi joeksi.

Ukrainan sota on todistanut myös sen puolesta, että energiantuotannon ja -hankinnan tulisi olla mahdollisimman hajautettua.

Puolijumala Herakles voitti Hydran veljenpoikansa Iolauksen avulla. Herakles silpoi päitä miekalla ja Iolaus poltti tyngät kiinni. Putinista ei siihen ole. Venäjällä ei tehdä miekkoja, länsi ei niitä enää myy ja veljenpoikia on päivä päivältä vaikeampaa löytää.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?