Suomen paikka on Natossa

Suomi ei tee Nato-päätöstä yksin eikä tyhjiössä. Siksi prosessi voi edetä hitaammin kuin monet toivoisivat.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi 4. maaliskuuta Valkoisessa talossa Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin.

18.3. 2:00 | Päivitetty 18.3. 14:59

Suomi arvioi nyt turvallisuuspolitiikkaansa suuren epävarmuuden keskellä. Silti Suomella on hyvin järjestäytyneenä ja omasta puolustuskyvystään huolta pitävänä demokratiana kaikki edellytykset tehdä ripeästi oikein ajoitettuja ja viisaita ratkaisuja.

Naton rooli Euroopan turvallisuuden takaajana vain vahvistuu. Puolustusliiton voima on ennaltaehkäisevässä pelotteessa ja siinä, ettei jäsenmaita jätetä yksin. Nato-maita yhdistää myös arvio siitä, ettei Euroopan puolustuskyky ole uskottava ilman Yhdysvaltojen tukea ja ydinasepelotetta.

Kun Suomen johto nyt punnitsee Suomen turvallisuusratkaisuja, arviossa on Nato-jäsenyyden lisäksi myös muita elementtejä. Niitä kaikkia tarvitaan oman sotilaallisen kyvyn vahvistamisesta puolustusyhteistyön syventämiseen. Myös Euroopan unionilla on uskottavuutensa pelissä uudessa tilanteessa. Suomen keskeisimpiin kysymyksiin kuuluu kuitenkin oikea ajoitus sotilaalliselle liittoutumiselle.

Nopea muutos turvallisuusympäristössä ja myös Nato-jäsenyyden kannatuksessa luo painetta poliittiseen päätöksentekoon. Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vain kahdeksan päivää sen jälkeen kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Torstaina Sanna Marinin (sd) hallitus nuiji virallisesti käyntiin selontekoprosessin, joka oli jo käynnissä. Selonteko on pohja eduskunnan keskusteluille, ja se valmistuu hyvin nopeasti. Johtopäätösten vetäminen on eduskunnan, hallituksen ja presidentin tehtävä. Niinistöä myöten on jo irtaannuttu siitä, että Natosta tarvittaisiin kansanäänestys.

Nyt tarvitaan nopeaa päätöksentekokykyä, mutta myös harkintaa ja aikaa konsensuksen rakentumiselle.

Venäjän sotilaallinen uhka on toivottavasti hallittavissa, mutta Nato-jäsenyyteen liittyvät riskit eivät ole kadonneet minnekään. Venäjän presidentti Vladimir Putin on osoittanut olevansa valmis jopa sotimaan etupiiriksi katsomastaan. Halutessaan Venäjä voi tehdä olon Suomessa hyvin epämiellyttäväksi. Nato-prosessista riippumatta Suomi varautuu hybridiuhkiin. Kaikista uhkista on vaikea puhua suoraan, mikä voi myös luoda ongelmia.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto on paljon vartijana. Presidentti Niinistö on yhteyspiste niin Bideniin kuin Putiniin. Hän myös annostelee sitä, miten hänen saamansa tieto suodattuu eteenpäin muille päättäjille – ja tihkuu kansalaisille.

Joitain asioita sanotaan suoraan, joitain annetaan ymmärtää, joistain kuiskaillaan vain kulisseissa. Niin Suomessa on totuttu ulkopolitiikan tärkeimmistä asioista puhumaan. Se tekee aidosta keskustelusta vaikeaa ja keskittää valtaa – ja vastuuta – erityisesti presidentille.

Naton pelotteen uskottavuus perustuu Yhdysvaltoihin ja Yhdysvaltojen johdon sitoutumiseen Euroopan puolustukseen. Myös Suomen Nato-jäsenyyden ajoituksessa ratkaisija on lopulta Yhdysvallat. Yhdysvaltojen ja Naton huomio on juuri nyt Ukrainan tukemisessa ja jäsenmaiden puolustuksen vahvistamisessa. Sodan ei haluta antaa laajentua Naton ja Venäjän väliseksi. Se ajaa muun edelle. Nyt Yhdysvallat ei kiirehdi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusta.

Suomen presidentti, hallitus ja diplomaatit pitävät Nato-maiden pääkaupunkeihin tiivistä yhteyttä, eikä Nato-kannatuksen nousu Suomessa ole jäänyt huomaamatta. Britannialla ja EU-mailla ei olisi mitään Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä vastaan. Turkkiin Suomella on jopa paremmat välit kuin olosuhteet edellyttäisivät. Nato-maat tarvitsevat kuitenkin aikansa valmistautua poliittisesti, sillä päätökset sinetöidään kunkin Nato-maan kansallisissa parlamenteissa.

Suomen paikka on Natossa. Suomi ei kuitenkaan tee Nato-päätöstä yksin eikä tyhjiössä, ja prosessi voi edetä hitaammin kuin innokkaimmat toivoisivat. Olisi luontevaa ja tärkeää, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Natoon yhtä aikaa. Suomi tekee kuitenkin oman päätöksensä itse.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?