Viruksen ja vastatoimien vaikutukset ovat vielä puntaroimatta

Professori Heikki Peltolan mielestä maailma sekosi koronaviruspandemiasta enemmän kuin oli hyväksi.

Helsingin keskusta oli tyhjä vuosi sitten maaliskuussa, kun koronarajoituksia jälleen kiristettiin.

19.3. 17:00

Maailma sekosi koronaviruspandemiasta paljon enemmän kuin oli hyväksi, kirjoittaa infektiotautiopin emeritusprofessori Heikki Peltola tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan.

Jälkiviisaus on viisauden imelin laji, mutta Peltola oli kyllä samalla kannalla jo ensimmäisenä koronakeväänä. Kokenut Peltola sanoi toukokuussa 2020 Helsingin Sanomille, että hötäkkä on ylimitoitettu.

”Lapset ja nuoret eivät saa oikein mitään, keski-ikäisistä silloin tällöin joku kuolee, mutta oikeasti tämä on vain vanhusten ongelma”, hän luonnehti. Itse hän oli eristäytynyt hiihtelemään Kuusamon-mökilleen, vaikka pääministeri Sanna Marin (sd) oli televisiossa varoittanut kansaa myös mökille matkustamisesta.

Peltola on yhä sitä mieltä, että torjuntatoimet olisivat saaneet keskittyä ikäihmisten suojaamiseen. Siinä Ruotsi hänestä epäonnistui, vaikka toimet muuten olivat oikeasuhtaisia.

Ruotsi oli ainoita maita, joissa pandemiaa pyrittiin käsittelemään perinteisen epidemiologisen ajattelun mukaisesti, kun pandemian hoito annettiin valtion epidemiologin Anders Tegnellin johdettavaksi. Monissa muissa maissa poliitikot ottivat ohjat ja päättivät estää viruksen etenemisen, vaikka asiantuntijat varoittivat sen vain siirtävän epidemiaa eteenpäin.

Nyt jälkeenpäin voidaan nähdä, että virusta kannatti pidätellä, koska rokotteet uuteen tautiin saatiin niin nopeasti. Suomessa korkeat epidemiapiikit onnistuttiin estämään kokonaan siihen asti, että kaikki halukkaat oli rokotettu. Rokotuksia edeltänyt koronakuolleisuus jäi siten vähäiseksi. Sitä voi pitää suurena onnistumisena.

Punnitsematta on vielä vaa’an toinen kuppi: kuinka massiiviset seuraukset kuolleisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutui kahden vuoden rajoitustoimista, kun esimerkiksi vanhukset eristettiin koteihinsa ja nuoret etäopintoihin, irti elämää ylläpitävistä kontakteista ja harrastuksista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?