Politiikassa mielipiteitä vaihdetaan nyt nopeasti

Nato-keskustelu näkyy nyt poliitikkojen kannoissa, mutta puoluekannatuksessa isommat vaikutukset lienevät vielä edessä.

Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on vauhti päällä, eikä Nato-keskustelu puolueen tilannetta varmaan huononna.

19.3. 2:00

Maa politiikan alla liikkuu nyt nopeasti. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota pudotti pohjan Suomen turvallisuuspolitiikalta ja sai suomalaiset siirtymään kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Sodalla on ollut vähintään välillisiä vaikutuksia lähes kaikkiin asioihin maataloudesta jääkiekkoon.

Siihen nähden on kiinnostavaa, ettei kriisillä ole ainakaan vielä ollut kovin suurta vaikutusta puolueiden kannatukseen. Keskiviikkona julkistetussa Helsingin Sanomien eduskuntavaalikyselyssä puolueiden kannatuskäyrät jatkoivat entisiin suuntiinsa melkein kuin mitään sotaa ei olisikaan.

Poliitikkojen mielipiteet muuttuvat nyt sitäkin nopeammin. Kansanedustajilta tippuu jatkuvasti julkisuuteen tiedotteita muuttuneesta Nato-kannasta. Ensimmäisinä Nato-aaltoon hypänneet pääsivät esiintymään julkisuudessa itsenäisinä ajattelijoina, mutta nyt mielipidettä vaihdetaan kiireesti, jottei jäätäisi joukosta.

Mutta niinhän Suomessa on totuttu mielipidettä vaihtamaan: joukon mukana ja lyhyin perusteluin. Vain kokoomuksesta ja Rkp:stä ilmoituksia tällaisia ilmoituksia ei ole juuri tullut, sillä puolueet ovat kannattaneet jo pitkään Natoon liittymistä.

HS:n kyselyssä kokoomus vahvisti ykköspaikkaansa ja nousi 22,5 prosenttiin. Yhtä korkealla puolueen kannatus on ollut viimeksi kymmenen vuotta sitten.

Kysymys ei kuitenkaan ole mistään sotaloikasta vaan viime kesän kuntavaaleista alkaneen trendin vahvistumisesta. Kuntavaaleista alkoi myös perussuomalaisten yhä jatkuva alamäki

Yhdessä kuukaudessa tapahtuu harvoin kovin suurta muutosta, mutta vuodessa ehtii jo tapahtua. Viime vuoden maaliskuusta kokoomuksen kannatus on noussut 6,5 ja perussuomalaisten laskenut 6,8 prosenttiyksikköä.

Ukrainan sota on jo toinen tähän hallituskauteen osunut suuri kriisi. Kevään 2020 koronakriisi nosti erityisesti pääministeripuolue Sdp:n kannatusta. Osa siitä suosiosta on sulanut, mutta HS-kyselyn 18,9 prosenttia pitää puolueen tiukasti kakkospaikalla.

Turvallisuuspolitiikassa Marin on viime aikoina pitänyt kielen tarkasti keskellä suuta. Omaa Nato-kantaansa Marin ei ole kertonut, mutta tuskin se kielteinen on. Nuorilla poliitikoilla on nykytilanteessa se etu, että he voivat asettua tulevaisuuden puolelle ilman menneisyyden painolasteja.

Haasteita Sdp:lle voivat tuoda huhtikuun alussa uhkaavat hoitoalan lakot. Ennen pääministerikauttaan Sanna Marin puhui naisvaltaisten alojen palkankorotusten puolesta, mutta tämä kevät on mahdollisimman huono aika sitoutua vuosikausien palkankorotusohjelmaan.

Politiikassa aiemmin isoista asioista on tullut pieniä, kun vielä isommat vaativat huomiota. Ilmastotoimista piti tulla kevään suuri poliittinen vääntö, mutta sovituista päästövähennyksistä kerrottiin lopulta perjantaina ilman suurta dramatiikkaa.

Parhaiten politiikan pöydän pitäisi olla katettu kokoomukselle. Vuosi on kuitenkin nykymaailmassa todella pitkä aika, eikä kukaan vielä tiedä, missä asennossa maailma tai Suomen turvallisuuspolitiikka keväällä 2023 ovat.

Todennäköisesti moni muu puolue joutuu kuitenkin kipuilemaan aika lailla Nato-asian kanssa. Kokoomus voi odottaa rauhassa, sillä laukallekaan ei kannata lähteä.

Natoon rynnistävän lauman jalkoihin ei silti haluta jäädä. Siksi vielä tammikuun lopulla Paasikivi-seurassa puolueensa Nato-kannasta lähes anteeksipyytävään sävyyn puhunut puheenjohtaja Petteri Orpo julisti maanantaina: ”Aika Suomen Nato-jäsenyydelle on nyt.”

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden

periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?