Venäjän eristäminen on sekä yritysten että poliitikkojen tehtävä

Talouspakotteet ja muut toimet, joilla pyritään hillitsemään Venäjän aggressiivista politiikkaa, ovat Suomen etu. Suomen tulee kansainvälisesti kannattaa ja kansallisesti noudattaa niitä.

Nokian Renkaiden väitetään kertoneen analyytikoille, että yhtiön markkinaosuus Venäjällä voi kasvaa, jos kilpailijat keskeyttävät toimintansa.

22.3. 2:00 | Päivitetty 22.3. 6:54

Suomen talous ja politiikka ovat vuosikymmeniä taiteilleet Venäjän-yhteyksiensä kanssa. Suomen päättäjät ovat antaneet ymmärtää, että suomalaiset tuntevat Moskovan oikut niin hyvin, että tsuhna osaa tulkata Venäjän tunnelmat lännenkin johtajille.

Yritykset ovat käyneet idänkauppaa samanlaisen itse kehitetyn ”suomalaisen poikkeuksen” raameissa. Tämä on näkynyt vuosien mittaan, kun Venäjälle on haluttu asettaa taloudellisia pakotteita. Suomalaiset yritykset ja niiden etujen ajajat ovat toivoneet, ettei kauppaa ja politiikkaa sekoitettaisi keskenään.

Suomalaisilla on ollut sitkeä usko idänkauppaansa. Venäjä on korruptiostaan ja riskeistään huolimatta ollut suomalaisille pehmeä markkina, jolle on ollut helppo tunkeutua. Länsi-Euroopassa vastassa on ollut kovempi kilpailu. Suomalainen tuote, joka ei ehkä ollut priimaa lännessä, oli priimaa idässä.

Kun suomalainen Hartwall lähti 1990-luvulla kohti itää osaksi omistamansa Baltic Beverage Holdingin (BBH) avulla, yhtiöllä oli olutmarkkinoilla pistämätön valtti. Olut oli tasalaatuista – seuraavan pullon sisältö maistui samalta kuin edellisen. Tähän ei Neuvostoliitossa eikä Venäjällä ollut totuttu.

Suomalaisen politiikan ja talouden suhde Venäjään näkyi selvästi vielä vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Länsimaiden ja Venäjän vihanpidon koettiin häiritsevän suomalaisten hyvää yhteydenpitoa Venäjälle ja tuottoisia liiketoimia. Porsaanreikien etsiminen pakotteista tuntui suorastaan Suomen edun ajamiselta. Venäjän-kauppa oli kietoutunut monen poliitikon omiin intresseihin: se työllisti kotiseudun palveluita tai edisti maatalouden vientiä.

Vasta Venäjän aloittama sota lopetti kiemurtelun. Yksikään poliitikko Suomessa ei ole niin porsas, että julkisesti vaatisi suomalaisille porsaanreikää Venäjän-kauppaan.

Hartwall myi jo aiemmin omistuksensa BBH:ssa, ja Ukrainan sodan sytyttyä Hartwall sanoi irti markkinointisopimuksensa Ilmalassa sijaitsevan jäähallin kanssa. Nimikyltti irrotettiin pikavauhtia hallin seinästä mustaamasta Hartwallin mainetta.

Nopeimmin on herätty niissä yrityksissä, jotka Hartwallin tavoin myyvät tuotteitaan suoraan kuluttajille lännessä. Venäjän-yhteyksien arvo on niille pienempi kuin yhteyksistä aiheutuva mainehaitta. Punnintaan vaikuttaa tietysti myös se, mitä Venäjälle yrityksiltä jäisi. Venäjä saattaa kansallistaa – eli varastaa – maan jättävän yrityksen omistukset Venäjällä ja uhata yrityksen hyväksi työskennelleiden venäläisten turvallisuutta.

Pakotteet suojelevat Suomea.

Toiset ovat kuitenkin yhä unessa. Suomalainen rengasvalmistaja Nokian Renkaat ja energiayhtiö Fortum yrittävät selvitä tilanteesta ruutanametodilla: odotellaan hiljaa pohjassa parempia aikoja. Fortum vetoaa siihen, että moni muukin läntinen energiayhtiö jää hiljakseen hoitamaan bisneksiään Venäjälle. Nokian Renkaat laskee jopa, että sen markkinaosuus voi kasvaa, kun kilpailijat keskeyttävät toimintansa. Nokian Renkaiden moraalinen kulutuspinta tuntuu kuluneen pelottavan sileäksi.

Suomi uskoi pitkään, että Suomi voi pysyä erossa Venäjän ja länsimaiden kiistoista ja vaalia omia suhteitaan Venäjään. Siksi talouspakotteissa oltiin mukana puolella sydämellä, ja niitä oltiin jopa valmiita kiertämään tai murentamaan. Ukrainan sota osoitti tällaisen ajattelun suureksi erehdykseksi.

Nykyisen kaltaisen Venäjän läheisyys ei ole Suomelle erityinen mahdollisuus vaan erityinen riski. Sodan hinta on nostettava Venäjälle sietämättömäksi. Kaikki toimet, joilla pyritään hillitsemään Venäjän aggressiivista politiikkaa – kuten talouspakotteet – ovat Suomen etu, ja Suomen tulee kansainvälisesti kannattaa ja kansallisesti noudattaa niitä.

Yrityksiltä vaaditaan uudenlaista yhteiskuntavastuuta. Niiden ei pidä edes yrittää puhkoa reikiä lännen pakoterintamaan, koska sen rintaman pitäminen on tärkeää Suomen turvallisuudelle.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?