Aiemmin Putinia liehitellyt Euroopan ääri­oikeisto yrittää nyt ottaa häneen etäisyyttä

Ukrainan sodan sytyttyä Vladimir Putinin kosketus on muuttunut myrkyksi Euroopan taloudessa ja politiikassa.

Matteo Salvini esiintyi 2014 kuvassa tällaisessa paidassa ja peukalo pystyssä Moskovan Punaisella torilla. Paidassa lukee ”Venäjän armeija”. Salvini yritti hankkia julkisuutta pari viikkoa sitten tapaamalla Ukrainan pakolaisia Puolassa Przelmyslin kaupungissa. Kaupunginjohtaja Wojciech Bakun muistutti Salvinia vuoden 2014 kuvasta.

24.3. 2:00 | Päivitetty 24.3. 11:01

Kaikki se, mihin Venäjän presidentti Vladimir Putin on koskenut, on muuttunut Ukrainan sodan sytyttyä myrkyksi Euroopan taloudessa ja politiikassa. Erityisen katkerasti tämän ”käänteisen Midaksen kosketuksen” tuntee eurooppalainen äärioikeisto.

Euroopan äärioikeistolaisille liikkeille Putinin hallinto oli henkinen selkänoja, välillä jopa taloudellinen tukija. Putin kelpasi isähahmoksi populisteille. Hänen hallintonsa näkemykset esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä, maahanmuutosta, mediasta ja Euroopan unionista sopivat äärioikeiston – ja toisinaan myös äärivasemmiston – näkemyksiin.

Esimerkkejä näiden teemojen suosiosta löytää Euroopan parlamenttiin järjestäytyneestä Identiteetti ja demokratia -ryhmästä. Siihen kuuluvat Suomen perussuomalaisten lisäksi muun muassa Italian Lega ja Ranskan Rassemblement National (Kansallinen liittouma).

Legan johtaja Matteo Salvini puhui aiemmin lämpimästi Putinista. Perussuomalaisten euroedustaja Laura Huhtasaari puolestaan piti huolta siitä, että hän tuli kuvissa ja mielikuvissa liitetyksi tuolloin nousussa olleeseen Salviniin.

Nyt Salvinin tähti laskee, Salvini pyristelee irti Putinin kosketuksesta ja Huhtasaari on hiljaa aiemmista sympatioistaan ja tulkinnoistaan. Vuonna 2016 Huhtasaari arvioi Twitterissä, että ”kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne” ja toisessa twiitissä, että ”Putin tekee mitä haluaa”. Ensimmäisen twiitin aihetunnisteena oli ”päivässä ohi”.

Ranska käy kuukauden päästä presidentinvaaleihin. Äärioikeiston ehdokkaat Marine Le Pen ja Eric Zemmour kiehnäsivät ennen Ukrainan sotaa Putinin kainalossa. Le Pen sai aiemmin jopa rahoitusta puolueelleen Venäjältä. Putin on muuttunut molemmille ehdokkaille painolastiksi.

Nykyinen presidentti Emmanuel Macron oli vielä Krimin miehityksen jälkeen sitä mieltä, että Venäjää pitää ymmärtää. Ukrainan sodan sytyttyä Macronilla on ollut toinen ääni kellossa. Hän on on patistellut Euroopan unionia luomaan tiukempaa puolustuspoliittista ulottuvuutta ja yhteistyötä.

Kun Le Pen ja Zemmour sysivät aiempia Putin-sympatioitaan maton alle, Macron näyttäytyy valtiomiehenä, joka neuvottelee sodan ja rauhan kysymyksistä kaikkien maailman johtajien kanssa. Macronilla ei näillä näytöillä ja nykyisten mielipidetiedustelujen valossa ole vaaleissa enää mitään hätää. Ei, vaikka populisteilla pitäisi olla tuhannen taalan paikka, kun elinkustannukset nousevat kaikkialla ja Ukrainasta tulee paljon pakolaisia.

Laineet lyövät Suomeen saakka. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili Ylelle viime viikolla, että ”Lega ja Kansallinen liittouma ovat toimineet Venäjän kanssa asioidessaan Putinin niin sanottuina hyödyllisinä idiootteina”. Purra on oikeassa. Euroopan populistit eivät välttämättä ole olleet Putinin käskyläisiä, mutta he päätyivät edistämään Putinin pitkän aikavälin tavoitteita ajaessaan omia lyhytnäköisiä tavoitteitaan.

Venäjän hybridivaikuttamisen ytimessä on ollut hajaannuksen aiheuttaminen lännessä. Euroopassa on pohdittu turhaan, mihin Venäjä hajottamisellaan pyrkii. Sekasorron lisääminen, yhteisyyden kato ja yleisen epäluulon kasvattaminen on riittänyt Venäjälle, sillä lännen heikkous on ollut Venäjän päämäärä, jota äärioikeisto on edistänyt.

Kun äärioikeisto nyt ottaa etäisyyttä Putiniin, tämäkin teko tulee ymmärtää oikein.

Jos Putin olisi onnistunut aikeissaan kaapata Ukraina ja tilanne olisi Huhtasaaren termein päivässä ohi, äärioikeiston edustajat hyörisivät yhä hänen ympärillään ”hyödyllisinä idiootteina” hajottamassa länttä. Populistit ottavat etäisyyttä Putiniin vain siksi, että hän epäonnistui. Rotat jättävät uppoavan laivan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?