Keskustan tanhu pyörähtelee kohti Natoa

Keskustan eduskuntaryhmän enemmistö on jo valmis kannattamaan Suomen liittymistä Natoon, vaikka useimmat eivät vielä ole sanoneet kantaansa julki. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa mielipidemittauksessa (MT 21.3.) keskustan kannattajista 73,4 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä ja 7,7 prosenttia vastusti.

Puhemies Matti Vanhanen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Vanhanen (kesk) sanoi keskiviikkona MTV:llä arvostavansa kansanedustajia, jotka eivät tässä vaiheessa kerro Nato-kantaansa, mikä herätti huomiota.

25.3. 2:00 | Päivitetty 25.3. 7:33

Kansantansseja huonosti tuntevalle tanhun käännökset tulevat yleensä odottamatta ja yllätyksenä. Yhtä hämmästyneinä monet ovat seuranneet keskustan nopeaa pyörähdystä Nato-kysymyksessä.

Keskustan eduskuntaryhmän enemmistö on jo valmis kannattamaan Suomen liittymistä Natoon, vaikka useimmat eivät vielä ole sanoneet kantaansa julki. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa mielipidemittauksessa (MT 21.3.) keskustan kannattajista 73,4 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä ja 7,7 prosenttia vastusti. Jopa kokoomuksen kannattajakunnassa oli enemmän vastustajia.

Rivakalle käännökselle on tietenkin vain yksi selitys: Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan kuukausi sitten. Se muutti suomalaisten Nato-kannat nopeasti, eivätkä keskustalaiset ole poikkeus.

Hyökkäyksellään Venäjä murskasi monien Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuneiden keskustalaisten pääargumentit. Heistä Suomen liittoutumattomuus ylläpiti Pohjois-Euroopassa vakautta ja oli viesti myös Venäjälle, ettei Suomi halunnut horjuttaa tilannetta. Venäjän hyökkäys pudotti kaikelta vakauspuheelta pohjan. Siksi aiemmin ”aktiivista vakauspolitiikkaa” ajanut Suomi etsii nyt uutta linjaa.

Keskustassa nähty käänne on silti historiallinen. Presidentti Urho Kekkosen pitkä kausi vaikutti kauan. Moni piti ensin puolueettomuutta ja sitten liittoutumattomuutta tavoitteena eikä keinona. Osa jatkoi suomettumisen kauden retoriikkaa ymmärtämättä, että sitä ei ollut aikoinaankaan tarkoitettu otettavaksi tosissaan.

Keskustassa on myös ollut näkyvillä paikoilla viime aikoihin asti useita Venäjän nykyhallinnon ”ymmärtäjiä”. Venäjän vallattua Krimin ja aloitettua sotatoimet Itä-Ukrainassa vuonna 2014 osa keskustalaisista kritisoi EU:n Venäjälle asettamia pakotteita Venäjän vastapakotteiden vuoksi.

Nyt on nopeasti nähty, ettei liittoutumattomuus ole keskustassakaan valtaosalle lopulta ideologinen kysymys. Puolueen on kuitenkin päivitettävä vielä myös naiivit käsityksensä Venäjästä.

Osa keskustalaisista yrittää selittää nyt nähtyä käännettä jatkoksi Paasikiven–Kekkosen linjalle. Ennemmin keskustalaisten käännös kertoo ajan kulumisesta. Nuorille puolueettomuus on jo historiaa. Koko ajan tiivistynyt yhteistyö Naton kanssa on madaltanut muidenkin kynnystä siirtyä kannattamaan jäsenyyttä. Tähän asti useimpien ei vain ole tarvinnut ajatella asiaa.

Hallitus valmistelee nyt ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Se on tärkeä erityisesti siksi, että kansanedustajista vain murto-osa on ollut näistä asioista kiinnostunut. Selonteolla ja sen käsittelyprosessilla heille saadaan selitettyä, mitä etuja ja mahdollisia riskejä Nato-päätökseen sisältyy.

Ennen sitä monet keskustalaiset kansanedustajat eivät kerro Nato-kantaansa ”antaakseen työrauhan” presidentille ja hallitukselle. Presidentti Sauli Niinistö taas sanoi MTV:n haastattelussa keskiviikkona, ettei kerro omaa kantaansa, jotta eduskunnassa voidaan pohtia asiaa ”vapaalta kentältä”. Niinistö sanoi kuitenkin, että hänen kantansa on ”aika selkeä”. Olisi kovin yllättävää, jos se olisi selkeä ”ei”.

Keskustan Nato-tanhussa nähdään ennen selontekoa vielä yksi väliaskellus. Puoluevaltuuston pitää huhtikuun alkupuolella päivittää puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjausta. Nykyisen linjauksen mukaan keskusta ei kannata Suomen sotilaallista liittoutumista, mutta haluaa Suomen säilyttävän mahdollisuuden liittyä Natoon. Linjausta pitää muuttaa, mutta keskusta ei hallituspuolueena eikä muutenkaan halua lukita linjaansa liian tiukasti ennen selonteon valmistumista ja sen käsittelyä.

Silti keskustankin käänne alkaa olla aika selkeä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?