Eurooppaan piirtyi uusi etulinja, johon Suomi kuuluu

Lännen otteissa Venäjää vastaan on samaan aikaan sekä sietämätöntä voimattomuutta että ennennäkemätöntä kovuutta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoivat perjantaina Yhdysvaltojen toimittavan Eurooppaan lisää nesteytettyä maakaasua.

26.3. 2:00 | Päivitetty 26.3. 7:48

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetoaa kerta toisensa perään puheissaan läntisiin demokratioihin, jotta ne pitäisivät Ukrainaa pystyssä. Ukrainan tragedia on se, että vaikka sota hitsaa Yhdysvallat, Naton ja Euroopan unionin yhteen, Ukraina itse jää piirin ulkopuolelle.

Nato-maiden sotilaat, panssarivaunut ja hävittäjät eivät vyöry Ukrainan avuksi, sillä se voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. Sodan ei anneta laajentua Naton ja Venäjän väliseksi – jos se Natosta on kiinni. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat useaan kertaan varoittaneet Venäjän voivan käyttää kemiallisia ja biologisia aseita. Sitä ei sanota, tarkoittaisiko isku joukkotuhoaseilla Naton väliintuloa.

Lännen otteissa on sekä sietämätöntä voimattomuutta että ennennäkemätöntä kovuutta. Avulla on rajat, mutta aseapu toimii. Mitä enemmän Ukraina saa teknologisesti kehittyneitä läntisiä aseita, sitä paremmin se pärjää Venäjän armeijaa vastaan. Tämän sodan erityisyyksiin kuuluu myös se, miten näyttävästi Yhdysvallat tuo tiedustelutietoa julki. Aika näyttää, estikö se Venäjää eskaloimasta sotaa. Informaatiosotaa länsi kuitenkin johtaa.

Nato, Euroopan unioni ja G7-maat olivat torstaina koolla hätäkokouksien sarjassa Brysselissä. Vaikka hitsaussauma on johtajien puheissa suorassa, Biden varmistelee, että sauma myös pitää. Puola on Ukrainan naapurina avainasemassa. Biden vieraili perjantaina rajan tuntumassa Rzeszówissa osoittamassa tukensa Puolalle, jolle kelpaisi rooli Euroopan uutena moraalisena johtajana.

Sota on seurausta silmien ummistamiselta – Venäjän uhka arvioitiin väärin. Euroopan maat jakautuvat nyt sen suhteen, miten ne päivittävät suhteensa Venäjään ja uuteen turvallisuusjärjestelmään.

Muutos Suomen turvallisuusympäristössä on järisyttävä: Suomesta on tullut osa Euroopan uutta etulinjaa. Naapuriinsa Suomi voi saada valtavan Pohjois-Korean. Ennen Suomi kuului niihin, joilla oli pidäkkeitä antaa aseapua ja kiristää pakoteruuvia, koska Venäjän kanssa uskottiin pärjättävän kaikissa oloissa. Enää ei uskota. Nyt Suomen turvallisuus on lännen varassa.

Sekä EU-maille että Venäjälle rajuin ja vaikuttavin pakote on kieltää venäläisen energian tuonti, sillä Venäjä rahoittaa sotansa öljytuloilla. Vähintään venäläisöljylle olisi saatava roima tuontitulli.

Saksalle, Itävallalle ja Italialle on ollut vaikeaa irtaantua venäläisenergiasta, mutta Saksa liikkuu nyt. Se järjestelee energiatoimituksia uusiksi ja puolittaa keskikesään mennessä venäläisöljyn tuonnin. Syksyllä se pääsee venäläishiilestä. Kaasulle Saksalla ei vielä ole korvaajaa. Myös siksi EU:n komissio valmistelee lng-kaasun yhteisostoja ja Yhdysvallat ja Kanada lisäävät lng:n myyntiä Eurooppaan.

Energiapolitiikka näyttää, miten paljon Ukrainan suvereniteetista ollaan valmiita maksamaan.

Natossa ja EU:ssa on myös ratkaistava, miten vahvistaa uutta etulinjaa poliittisesti ja sotilaallisesti. Ukrainan asema on osa arvioita, samoin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Baltian ja Puolan lisäksi Bulgariaan, Unkariin, Romaniaan ja Slovakiaan sijoitetaan taisteluosastot, ja Natossa on arvioitava, vieläkö vuonna 1997 solmitun Naton ja Venäjän perussopimuksen teeskennellään olevan voimassa.

Euroopan perusturvallisuus horjuu. Ukrainalaisten kärsimys aiheuttaa kansalaisissa häpeää, vihaa ja epävarmuutta. Vasta hiljalleen aletaan ymmärtää, mitä sodasta seuraa maailman muille kriisipesäkkeille, muuttoliikkeelle, ruokaturvalle ja omalle elintasolle. Jos sota laajentuu, eri maiden suhde vastatoimiin voi repiä vasta löydettyä solidaarisuutta.

Suomessa kansalaisilta on nyt varsin vahva tuki kovalle linjalle Venäjää vastaan. Suomella ei ole varaa olla kitsas tuessaan Ukrainalle. Venäjän uhka on kohdattava sellaisena kuin se näyttäytyy Mariupolin raunioissa sinnitteleville ukrainalaisille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?