Venäjän on jossain vaiheessa tehtävä irtiotto menneestä

Virallinen Venäjä toitottaa, että Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen tavoitteena on denatsifikaatio, mutta oikeasti Venäjä itse tarvitsee destalinisaatiota.

Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui perjantaina videoyhteydellä nuorille kulttuurialan toimijoille.

29.3. 2:00 | Päivitetty 29.3. 6:54

Venäjän johtaja Vladimir Putin päätti perjantaina puhua Harry Potter -sarjan luoneesta lastenkirjailijasta J.K. Rowlingista. Rowlingin kriitikot ovat pitäneet kirjailijan kommentteja sukupuolista transvihamielisinä ja vaatineet hänen tuotantonsa boikotointia.

Putin nosti nuorille kulttuurialan toimijoille pitämässään puheessa Rowlingin esimerkiksi niin sanotusta cancel-kulttuurista, joka Putinin mukaan on lännessä yleistä. Rowling oli tosin Putinille vain keppihevonen, jonka avulla hän väitti lännen pyrkivän nyt ”canceloimaan” Venäjän ja syrjimään kaikkea venäläistä säveltäjä Pjotr Tšaikovskista alkaen.

Niin sanotusta cancel-kulttuurista keskustellaan lännessä paljon, kuten Putin selvästi tietää. Avoimissa yhteiskunnissa yleisesti hyväksyttävän puheen ja erilaisten näkemysten sietämisen rajojen etsintä on julkista ja äänekästä.

Putinin puhe oli kuitenkin jopa hänen omalla asteikollaan röyhkeä, käyhän Venäjä raakaa ja tuhoisaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Venäjän johto ei siedä pientäkään kritiikkiä ja pyrkii nitistämään vastustajansa. Viime viikolla tuomioistuin langetti myrkytyksestä selvinneelle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille taas uuden vankeustuomion. Hallinto on vainonnut vähemmistöjä, vanginnut ihmisiä tekaistuilla syillä ja surmannut vastustajiaan. Maanantaina Venäjän viimeinen riippumaton lehti Novaja Gazeta ilmoitti keskeyttävänsä toimintansa.

Myös Putinin väitteet kaiken venäläisen syrjimisestä ovat pötyä. Helsingissäkin Kansallisbaletti alkaa ensi viikolla esittää Tšaikovskin Joutsenlampea.

Putinin puhe oli kohdistettu kotiyleisölle. Hän haluaa sen uskovan, että länsi tahtoo kaikille venäläisille pahaa. Venäjän puolustusministeriö väitti perjantaina sodan Ukrainassa sujuneen täysin suunnitelmien mukaan ja toisti sen olevan oikeutettu.

Hallinto korostaa nyt tätä, sillä lännen asettamat pakotteet osuvat kaikkiin venäläisiin. Ne ovat jo romahduttaneet Venäjän talouden.

Putin ei ole Venäjä. Venäläiset eivät äänestäneet sodasta. Silti voi sanoa, että useimmat venäläiset maksavat nyt kalliisti suurvaltanostalgiastaan ja hiljaisuudesta, jonka vallitessa he seurasivat, kun Putin vei maansa pehmeästä autoritarismista ensin itsevaltiuteen ja sitten hyökkäyssotaan ja nopeasti kohti totalitarismia.

Osa apatiasta on selittynyt pelolla, sillä vastustaminen on ollut vaarallista. Osa on kuitenkin selittynyt välinpitämättömyydellä ja vähintään passiivisella Putinin tukemisella.

Huomattava joukko venäläisistä näyttää kannattavan myös hyökkäystä Ukrainaan, vaikka luotettavia mittauksia ei olekaan. Se selittyy vain osin propagandalla.

Lauantaina Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sanoi Varsovassa pitämässään puheessa, että Putin ”ei voi pysyä vallassa”. Hän sai siitä kritiikkiä, sillä toisin kuin Putinin, Bidenin oletetaan puhuvan järkeviä. Tosin kommentilla tuskin on vaikutusta. Putin on jo pitkään uskonut lännen johdon ajattelevan niin.

Jossain vaiheessa Putin ei olekaan enää vallassa. Ja jossain vaiheessa Venäjällä on edessään kivulias prosessi: Venäjän pitäisi ymmärtää, ettei maa ole ylväs ja erehtymätön sankariuhri. Virallinen Venäjä toitottaa, että Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen tavoitteena on denatsifikaatio, mutta oikeasti Venäjä itse tarvitsee destalinisaatiota ja irtiottoa menneestä.

Venäjällä on niskassaan trauma suurvalta-aseman menetyksestä. Maata piinaa ”luonnonvarakirous”, kun laajat luonnonvarat mahdollistavat uudistusten välttämisen ja ohjaavat vallan keskittymiseen. Venäjän historiaa leimaa yksinvaltaisuus ja kansalaisyhteiskunnan heikkous. Tämä kaikki tekee tilinteosta vaikeampaa, mutta ei silti mahdotonta. Venäjän on tehtävä se itsensä vuoksi.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?