Päästötön sähkö voi syrjäyttää fossiiliset polttoaineet lähes täysin

Energiajärjestelmän sähköistäminen edellyttää johdonmukaisia poliittisia päätöksiä ja varautumista kulutuksen suuriin tehohuippuihin.

Sähkölinjoja talvipäivänä Helsingissä.

31.3. 2:00 | Päivitetty 31.3. 10:40

Suomen sähköistäminen kesti 110 vuotta. Ensimmäisen kerran sähköä kokeiltiin Helsingissä vuonna 1877, ja Kittilän Pokkaan sähköt saatiin vuonna 1987. Nyt edessä on Suomen uusi sähköistäminen. Se pitäisi hoitaa alle 30 vuodessa.

Suomen ilmastopaneeli arvioi raportissaan, että Suomi pystyy energiajärjestelmän sähköistämisellä leikkaamaan fossiilisista polttoaineista ja teollisuuden prosesseista tulevia hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä peräti 95 prosenttia.

Sähköistäminen tarkoittaa, että fossiiliset polttoaineet korvataan sähköllä esimerkiksi liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Sähköautot ja lämpöpumput yleistyvät jo vauhdilla. Polttoaineita tarvitaan luultavasti edelleen rekka- ja laivaliikenteessä, eikä kemianteollisuus tule toimeen kokonaan ilman kaasua. Biokaasua voidaan käyttää niin paljon kuin sitä on mahdollista kestävästi tuottaa. Lisäksi välttämättömiä polttoaineita voidaan valmistaa sähkön avulla, esimerkiksi hajottamalla vedestä vetyä.

Sähkön tarve voi yli kaksinkertaistua. Kaikki pitää tuottaa päästöttömästi. Se on täysin mahdollista. Olkiluodon ydinvoimalan käynnistyttyä Suomen sähköntuotannosta 90 prosenttia on jo hiilineutraalia. Kymmenen viime vuoden aikana sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 70 prosenttia.

Laaja sähköistyminen vaatii varautumista korkeisiin kulutushuippuihin etenkin kylmänä vuodenaikana. Myös vuorokauden sisällä kulutukseen voi tulla suuria vaihteluita esimerkiksi sähköautojen lataamisen takia. Kun sekä tuotanto että kulutus riippuvat entistä enemmän säästä, tarvitaan sähkön ja lämmön varastointia sekä älykkäitä kulutusjoustoja.

Suomen uusi sähköistyminen vaatii johdonmukaisia poliittisia päätöksiä. Niitä ei kannata viivyttää Ukrainan sodan vuoksi. Samat ratkaisut palvelevat sekä ilmastotavoitteita että Venäjästä riippumatonta energiansaantia. Näitä tavoitteita edistävillä innovaatioilla tulee olemaan suuret markkinat maailmalla.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?