Kiina hiipinee hiljaa etäämmäs Venäjästä

Ukrainan sota istuu Kiinan tarinaan, jossa nouseva itä haastaa laskevan lännen. Mutta sota tuli aivan liian pian, väärällä hetkellä ja se on liian näkyvää.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (vas.) tapasi maaliskuussa kiinalaisen kollegansa Wang Yin.

31.3. 17:00

Liian pian, liian näkyvästi, väärällä hetkellä. Niin tuli Ukrainan sota Kiinan kannalta.

Sota periaatteessa istuu Kiinan tarinaan, jonka mukaan maailma kulkee kohti nousevan ja laskevan auringon välistä kamppailua. Kiinan käsityksen mukaan lännellä ei tässä ole mahdollisuuksia, koska demokratiat ovat heikkoja. Eikä autoritaarisella, ihmisoikeuksia polkevalla maalla varmaan kovin paljon ole huomautettavaa siihen, että tuhansia ihmisiä surmataan Ukrainassa. Liittoutuminen Venäjän kanssa vaikuttaisi sopivan Kiinalle.

Mutta sota tuli aivan liian pian. Kiina ei ollut kypsä kamppailuun eikä länsi vielä tarpeeksi heikko. Ja kun Venäjä epäonnistui pikavoittoa tavoitellessaan, sodasta tuli Kiinan mielestä aivan liian räikeästi näkyvä. Venäjän isku muuttui näytöksi siitä, että autoritaarisessa järjestelmässä on pahoja heikkouksia ja lännen heikkous voi muuttua hetkessä kovuudeksi.

Kiinalle kiusallista on sekin, että Ukrainan sota tulee hetkellä, jolloin Kiinan johtajien julistama nollatoleranssi koronavirukselle pettää ja talouskasvu alkaa hidastua. Koronan täydellisen tukahduttamisen piti olla näyttö siitä, että Kiinan järjestelmä on läntiseen verrattuna ylivoimaisen voittoisa.

Euroopan komission ylimmät päättäjät yrittävät perjantaina saada Kiinaa valitsemaan puolensa. Komissiossa nähtävästi kuitenkin tajutaan, että Kiinan päättäjät eivät halua julistaa valintaansa ainakaan tämän kokouksen jälkeen. Neuvottelut lopputuloksineen viedään läpi vähin äänin – luultavasti siinä toivossa, että Kiina voisi säilyttää kasvonsa hiipiessään hiljakseen pois Venäjän rinnalta.

Lännen minimitavoite on, että Kiina ei tee konkreettisesti mitään – ei siis avusta Venäjää Ukrainassa. Maksimitavoite olisi, että Kiina patistaisi Venäjää rauhaan. Kiina todennäköisesti valitsee alimman tavoitteen mukaisen linjan. Kiinan tarinassa sankarin ylivoima syntyy talouden kasvusta, ja siihen tarvitaan yhteyttä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?