Kunta-alan lakoille on huono aika, mutta hyvää ei olekaan

Pienipalkkaiset ja vastuullista työtä tekevät hoitajat saavat kyllä sympatiaa, mutta nyt he haluavat rahaa.

Hoitajien lakko alkaa perjantaina kuudessa sairaanhoitopiirissä.

1.4. 2:00 | Päivitetty 1.4. 6:43

Kunta-alan palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt hylkäsivät keskiviikkoiltana valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoehdotuksen. Hylkäys oli yksituumainen, vain sanamuodot vaihtelivat.

Sovintoehdotus tuli juuri tähän saumaan, koska hoitajien lakonuhkista ensimmäinen, 25 000:ta hoitajaa koskeva lakko alkaa perjantaina. Sitä on jo kertaalleen siirretty, joten sitä ei voi enää siirtää. Hoitajien suurempi lakko on siirretty alkamaan huhtikuun puolivälissä. Muutkin henkilöstöryhmät ovat uhanneet tai toteuttaneet muun muassa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja ja uhanneet lakoilla pitkin huhtikuuta.

Alkavaa lakkosumaa ei ilmeisesti olisi voinut välttää. Kunta-alan palkansaajien palkkatoiveet ja työnantajan tarjous olivat aivan liian kaukana toisistaan. Yksityisellä puolella tämän vuoden palkan­korotukset ovat noin kaksi prosenttia. Sovittelijan ehdotus noudatteli tätä niin sanottua yleistä linjaa.

Sovintoehdotus kariutui palkansaajapuolen toivomaan monivuotiseen palkkaohjelmaan. Sellaista ei sovintoehdotuksessa ole.

Kuntien palkansaajat ovat vaatineet tavanomaisten korotusten päälle ohjelmaa, jolla kurottaisiin alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä yksityisestä sektorista umpeen. Palkkaohjelmissa vaatimuksia on tuplaten sen päälle, mitä niin sanottu yleinen linja antaa tänä ja ensi vuonna – siis yhteensä noin kolminkertaiset korotukset teollisuuteen verrattuna.

Eniten julkisuudessa ovat olleet hoitajat. He ovatkin saaneet erilaisissa mielipidekyselyissä laajaa kannatusta tavoitteilleen, mutta eivät vielä muuta. Hoitajat voivat hyvinkin olla koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden alipalkattuja, mutta eivät he ole ainoita. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat tekevät yhtä lailla rasittavaa työtä pienellä palkalla ja pitkähkön koulutuksen jälkeen. Sekä hoitoala että varhaiskasvatus kärsivät kroonisesta työvoimavajeesta.

Kunta-alan neuvottelujen muoto panee palkansaajat samalle viivalle. Neuvotteluissa kaikki ammattiryhmät istuvat yhteisen pöydän ääressä. Siksi kenenkään ei olisi helppo lähteä pöydästä muita laihemmalla tuloksella. Onkin epätodennäköistä, että esimerkiksi hoitajat saisivat tällä kierroksella suuremmat palkankorotukset kuin muut kunta- ja hyvinvointialueiden ammattiryhmät. Työnantajia edustavan KT:n toimitusjohtajalla Markku Jalosella ei ole piilotettuna rahasäkkiä, josta kuntapalkollisten toiveet voisi täyttää. Siksi kuntien palkansaajaliitot vetoavat toiveineen hallitukseen, joka kokoontuu ensi viikolla kehysriiheensä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on väläyttänyt mahdollisuutta lyhyeen, alle vuoden mittaiseen sopimukseen, jos sopuun ei nyt päästä. Siinä on taktikointia: poliitikot olisivat seinää vasten, kun eduskuntavaalit olisivat ovella. Tarpeeksi kovia paineita poliitikoille aiheuttavat tosin vuodenkin kuluttua odottavat vaalit.

Kunta-alan palkkojen tasokorotuksille ei tunnu koskaan olevan sopivaa aikaa, mutta nyt se on vielä tavallistakin huonompi. Kaksi vuotta sitten Tehy perui lakkoaikeensa, koska koronavirus oli juuri rantautunut Suomeen. Nyt koronatilanne on selvästi pahempi kuin silloin. Lisäksi kansalaisia ahdistaa ja talousnäkymiä synkentää Venäjän Ukrainassa käymä sota.

Hoitajalakko on palauttanut mieleen 15 vuoden takaisen tilanteen, jossa kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle lupaamat palkankorotukset panivat liikkeelle ketjureaktion, jolla Suomen kilpailukyky syötiin pitkäksi aikaa. Tärkeänä erona nykyiseen oli kuitenkin se, että silloin alla oli hyviä vuosia, joten palkankorotuksiin uskottiin ehkä oikeasti olevan rahaa – vaikka ei sitten ollutkaan. Nyt kaikki tietävät, että valtiolla ei ole ylimääräistä rahaa. Siksi alkamassa voi olla pitkä ja vaikea työtaistelu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?