Ranskan presidentinvaalista tulee odotettua tiukempi

Odotettavissa koko Ranskassa: hybridivaikuttamisen korkeapainerintama lähestyy idästä.

10.4. 2:00 | Päivitetty 10.4. 6:45

Ranskan presidentinvaalit jakautuvat kahteen, henkisesti toisistaan poikkeavaan äänestyskertaan.

Tänään sunnuntaina vaalien ensimmäisellä kierroksella ranskalaiset kertovat, mikä Ranskan kehityksessä ärsyttää. Kahden viikon päästä toisella kierroksella he kertovat, kenet haluavat maansa presidentiksi.

Ensimmäisessä äänestyksessä äärioikeiston Marine Le Pen pärjää, sillä monen ranskalaisen mielestä nykyinen presidentti Emmanuel Macron on ärsyttävä: hän on liian yritysmyönteinen, liian etäinen ja aivan liian vähän tavallisen ranskalaisen asialla. Näistä asetelmista ja mielipidemittauksista päätellen Le Pen ja Macron päätyvät tänään hyvin tasaiseen asetelmaan.

Ranskan vaalit ovat erittäin tärkeät eurooppalaiset vaalit. Ukrainan sota korostaa vaalien merkitystä. Vaikka Macron kulki Venäjän-politiikassaan samoilla linjoilla kuin Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel, sodan aikana Macron on muuttanut kurssiaan.

Macronin voitto merkitsisi, että EU:n linja suhteessa Venäjään voisi pysyä nyt kaivetuissa uomissa ja yhtenäisenä. Ranska on EU:n puheenjohtajana näitä uomia rakennellut.

Sen sijaan Le Penin voitto saattaisi vaarantaa sovitun politiikan – minkä Moskova on taatusti huomannut. Venäjään pehmeästi suhtautuvan Viktor Orbánin voitto Unkarissa oli presidentti Vladimir Putinille pikkukala verrattuna hänen toivomaansa suursaaliiseen, Le Peniin ja Ranskaan.

Jos Ranskan vaalien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon pääsevät Le Pen ja Macron tasaväkisin ääniosuuksin, Venäjällä on valtava houkutus iskeä Ranskaan hybridivaikuttamisen kaikkein likaisimmin keinoin ennen toista kierrosta. Yhden kohteen tarjoaa Macronia tahraava, Ranskassa aloitettu tutkimus siitä, onko hallitus käyttänyt tukenaan liikaa kalliita konsultteja ja ovatko konsultit syyllistyneet veropetoksiin.

Suomalaisen politiikan tarkkailijan silmään sattuu se, että Putinia aiemmin liehakoinut Le Pen on ollut Ukrainan sodan aikanakin mielipidemittauksissa nousussa. Ranskalaiset ovat nähneet ihan samat Butšan julmuudet kuin suomalaisetkin. Mutta Ranska ei ole Venäjän naapuri ja Ranska on ainakin henkisesti suurmaa – maan sisäiset huolet eivät väisty politiikan agendalta ja ihmisten mielistä edes Ukrainan sodan ja Putinin sotarikosten vuoksi.

Mielipidetutkimusyhtiö Ipsos kysyi helmikuussa, mitä ranskalaiset odottavat johtajaltaan. Ykköseksi odotusten listalla nousi se, että johtaja ”kuuntelisi huolia ja toiveita”. Suomessa valtion johtajalta odotetaan varsinkin kriisiaikana vahvaa johtajuutta. Tämä odotus oli Ranskassa vasta kakkostilalla.

Le Penille ranskalaisten toive on tarjonnut mahdollisuuden. Hän on kampanjoinut ahkerasti, kiertänyt maata, kätellyt tavallisia ranskalaisia ja puhunut heille tärkeistä huolista, hintojen noususta, eläkkeistä ja terveydenhuollosta. Le Pen on siirtänyt maahanmuuttovastaisuutensa kampanjan aikana syrjään. Siirto on siivonnut hänen julkikuvaansa ja lisännyt uskottavuutta. Kontrastikin auttaa: teema on jäänyt muukalaisvihamieliselle Eric Zemmourille.

Macron on lähtenyt liikkeelle kitkaisesti, ja ison osan hänen ajastaan on lohkaissut kansainvälinen ponnistelu Ukrainan sodan lopettamiseksi. Tämä tosin hänelle sopiikin, sillä Ranskan ulko- ja EU-politiikka ovat lähempänä Macronin sydäntä kuin maanviljelijät ja lannoitteiden hinnat.

Toisella kierroksella ratkaisee se, kumman taakse hävinneiden ehdokkaiden kannattajat siirtyvät. Macron on kutsuvampi, vaikkakin moni äänestänee häntä vähän nenäänsä pidellen.

Le Pen on asemoinut itsensä vaalien alla köyhän parhaaksi ystäväksi, mikä voi ennakoida laajemminkin sitä, että eurooppalainen oikeistopopulismi on siirtymässä rasismista kohti poliittisen vasemmiston vanhoja metsästysmaita.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?