Kunta-alan työriitaan voidaan tarvita sovittelu­lautakuntaa

Lautakunta ratkaisi Tehyn työriidan myös vuonna 2007.

Viime viikon lopulla alkanut hoitajalakko saattaa tällä viikolla levitä muihinkin kunta-alan ammattiryhmiin, kuten opettajiin.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 7:58

Hoitajien lakon ensimmäisestä viikonlopusta selvittiin säikähdyksellä: potilaiden henki ja terveys eivät tiettävästi joutuneet vaaraan, mutta tiukoista tilanteista on selviydytty joissakin paikoissa vain nipin napin.

Sairaanhoitopiirien johtajat ja hoitajajärjestöt ovat jatkaneet sanailua siitä, mikä olisi henkilöstön riittävä määrä suojelutyössä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut pikavauhtia väliaikaisen potilasturvallisuuslain, jonka turvin hoitajia voitaisiin määrätä töihin, mikäli potilaiden henki ja terveys uhkaisivat vaarantua.

Hoitajalakon poliittisista solmuista kertoo se, että Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehti jo arvostella perhe- ja palveluministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmisteltua lakia.

Muuten hoitajalakossa eletään suvantovaihetta. Kaikki kunta-alan palkansaajajärjestöt hylkäsivät Vuokko Piekkalan sovintoehdotuksen viime viikon keskiviikkona. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajille (KT) ehdotus olisi kelvannut. Tällä viikolla kunta-alan lakot laajenevat hoitajista muun muassa opettajiin ja kirjastojen työntekijöihin.

Uudesta sovintoehdotuksesta ei toistaiseksi ole tietoa. Antaa lakkoilijoiden ensin vähän aikaa purkaa paineitaan, kuuluu vanha työtaisteluoppi. Mikäli uutta sovintoehdotusta ei ensi viikon alkuun mennessä tule, lakossa saattaa mennä saman tien pääsiäisen yli.

Tehyä ja Superia hiljainen vaihe sapettaa. Järjestöt vaativat maanantaina, että sovittelua on pikimmiten jatkettava. Myös potilasturvallisuuslain luonnos sai hoitajajärjestöiltä jyrkkäsanaisen tuomion.

Valtakunnansovittelija Piekkala saattoi itsekin arvioida, ettei hänen sovintoehdotuksellaan ollut läpimenon mahdollisuuksia. Kuitenkin hänen piti sellainen antaa. Muuten olisi alkanut kuulua soraääniä: mitä virkaa on valtakunnansovittelijalla, joka ei hoida virkatehtäviään?

Kun Piekkala nimitettiin valtakunnansovittelijaksi, hän totesi, että häneltä on turha tulla hakemaan palkankorotuksia yli yleisen linjan. Sen sanominen kuuluu sovittelijan rooliin, mutta Piekkalan kohdalla linja näyttää toistaiseksi pitäneen.

Kohta nähdään, pitääkö Piekkalan linja myös kunta-alalla. Yleinen linja on tälle vuodelle ollut noin kahden prosentin korotukset, mutta kunta-alan palkansaajat ovat vaatineet sen päälle palkkaohjelmaa, joka lähes kolminkertaistaisi kunta-alan palkankorotukset yleiseen linjaan verrattuna. Sellaisia rahoja ei löydy mistään.

Lakkoilijoiden vaatimukset, talouden realiteetit ja poliittiset paineet ovat sellainen yhdistelmä, ettei tämä lakko välttämättä tavanomaisilla keinoilla ratkea.

Voikin käydä niin, että Piekkala nostaa kädet pystyyn ja kutsuu apuun sovittelulautakunnan. Sellainen on ollut harvoin käytössä, mutta toisinaan kuitenkin, muun muassa Tehyn edellisessä suuressa työtaistelussa vuonna 2007. Sovittelulautakunnan kokoonpano saattaa hyvinkin olla jo mietinnässä.

Kuten nyt, silloinkin maan hallituksella oli takataskussaan potilasturvallisuuslaki, jota oltiin myös valmiita käyttämään. Lakia ei kuitenkaan tarvittu, kun neuvottelijat viime hetkillä hyväksyivät sovittelulautakunnan ehdotuksen.

Entinen pääministeri Antti Rinne (sd) on varoittanut, ettei poliitikkojen sekaantumisesta työmarkkinariitoihin seuraa kuin sutta ja sekundaa. Nyt se voi tulla testatuksi, sillä tästä työriidasta hallituksen on melkein mahdotonta pysyä sivussa, vaikka halua olisikin.

Lakkoilijat odottavat vasemmistovetoiselta hallitukselta myötämieltä ja tukeakin. Mutta lakossa olevat saavat harvoin kaikkea haluamaansa – tuskin nytkään, kun vaatimukset ovat tätä luokkaa. Kuumassa riidassa polttaa helposti näppinsä.

Painetta ratkaisuun voidaan kuitenkin luoda esimerkiksi niin, että KT:n toimitusjohtajan Markku Jalosen isännät KT:n valtuuskunnassa päättävät komentaa Jalosen aktiivisempaan sovinnonhakuun. Valtuuskunnassa istuvat edustajat kuudesta suurimmasta puolueesta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?