Turvaneuvostosta on turha odottaa turvaa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti YK:n turvallisuusneuvostoa toimettomuudesta kansanmurhan edessä. Hän on oikeassa, mutta parannusta asiaan tuskin tulee.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti tiistaina videopuheen YK:n turvallisuusneuvostolle.

6.4. 17:00

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi luki madonluvut YK:n turvallisuusneuvostolle tiistain puheessaan. Hän sanoi YK:n katsovan sivusta, kun Venäjä tekee hirveimpiä sotarikoksia sitten toisen maailmansodan. Zelenskyin mielestä turvallisuusneuvoston pitäisi erottaa Venäjä jäsenyydestään niin, ettei maa voi estää omaa sotaansa koskevia neuvoston päätöksiä tai ”hajottaa itsensä”.

Zelenskyin sanat muistuttavat YK:n epäonnistumisesta järjestön päätehtäväksi alun perin tarkoitetussa rauhan suojelussa. Maailmanjärjestön heikkouden syy on valettu sen perustaan: viidellä maalla on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus. Niihin kuuluvat riitaisat suurvallat Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina.

Turvallisuusneuvosto ei ole koskaan toiminut niin kuin tarkoitettiin, sillä pian YK:n perustamisen jälkeen alkanut kylmä sota jäädytti pitkälti neuvoston toiminnan. Neuvostoliiton romahdusta seurasi lyhyt toivon aika, jolloin YK valtuutti sotilaalliset väliintulot Kuwaitissa ja Afganistanissa sekä useita rauhanturvaoperaatioita. Näihinkin vuosiin mahtui nöyryyttäviä epäonnistumisia: YK ei pystynyt estämään kansanmurhia Ruandassa, Bosniassa eikä Sri Lankassa.

Vuonna 2003 Yhdysvallat yritti turhaan hakea YK:lta valtuutusta hyökkäyssodalleen Irakiin. Vuonna 2011 turvallisuusneuvosto päätti Venäjän pidättyessä äänestyksestä lopettaa Libyan sisällissodan tulitauolla ja lentokieltoalueella. Operaatio johti maan johtajan Muammar Gaddafin surmaamiseen, minkä kerrotaan raivostuttaneen Vladimir Putinin.

YK perustettiin toisen maailmansodan voittajien voimin, ja sen toiminta on pohjautunut Yhdysvaltojen viime kädessä takaamaan kansainväliseen järjestykseen. Nyt tuota järjestystä haastetaan Kiinan ja Venäjän johdolla. Ne kyseenalaistavat niin länsimaiden valta-aseman kuin arvotkin – myös YK:n ihmisoikeusajattelun.

Tässä tilanteessa YK:lla ei ole tahtoa eikä kykyä sotilaallisiin väliintuloihin. Niihin voimat täytyy koota muualta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?