Mihin unohtui Suomen palkkamalli?

Harvoin käytetty sovittelulautakunta yrittää ratkaista kunta-alan palkkariitaa.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala jatkoi kunta-alan työriidan sovittelua torstaina, vaikka hän oli jo esittänyt sovittelulautakuntaa riitaa ratkaisemaan.

9.4. 16:30

Julkisen puolen lakot ovat hankalia, sillä poliitikot istuvat niissä molemmilla puolin pöytää: toisella äänestäjiään miellyttämässä, toisella yhteisiä rahoja vahtimassa. Ei ihme, että järjen ääntä pitää hakea ulkopuolelta.

Kunta-alan työriita siirtyy ratkottavaksi sovittelulautakuntaan. Sellainen ratkaisi myös Tehyn työtaistelu-uhan vuonna 2007.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus yritti juurruttaa työmarkkinoille niin sanottua Suomen mallia. Se olisi ollut suomalainen versio Ruotsin mallista. Mallissa kansainväliselle kilpailulle avoin vientiteollisuus määrittäisi palkankorotusten enimmäisvaran. Muut alat – kuten yksityiset ja julkiset palvelut – eivät saisi ylittää vientiteollisuudessa syntynyttä palkkalinjaa.

Malli haudattiin jo Sipilän hallituksen aikana. Silloin mallin kaatajina olivat yksityiset palvelualat.

Vain vientiteollisuus tuntuu enää miettivän, mitä palkankorotukset tarkoittavat kustannuskilpailukyvylle. Teollisuuden palkankorotukset ovatkin tänä vuonna rutkasti alle inflaation. Alan työntekijöiden ostovoima siis heikkenee.

Tällä kertaa Suomen mallin ovat kyseenalaistaneet kunta-alan ammattiliitot, jotka vaativat yleisen palkankorotuslinjan päälle ainakin 3,6 prosentin korotuksia joka vuosi seuraavien noin viiden vuoden ajan. Jos vaatimukset menevät läpi, palkankorotuskierre on valmis. Se taas vauhdittaisi muutenkin reipasta inflaatiota.

Sovittelulautakunnan kannattaa nytkin yrittää tarjota julkiselle sektorille monivuotista palkkaohjelmaa. Edellisen kerran sellainen toteutettiin vuosina 2003–2007. Silloinkin perusteena oli julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyys yksityiseen sektoriin verrattuna.

Palkkaerot eivät tosin sanottavasti kaventuneet. Yksityisellä sektorilla työnantajat maksoivat liukumina saman, mitä julkinen sektori sai erillisillä palkkaohjelmilla. Ja loppu on, niin kuin sanonta kuuluu, historiaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?