Koronan häntä heiluu yhä

Koronavirustartunnat ovat yhä korkealla, vaikka epidemia on hautautunut mediassa ja mielissä Ukrainan sodan alle.

Sairaanhoitajat työssään Herttoniemen koronasairaalan eristyshuoneessa.

11.4. 2:00 | Päivitetty 11.4. 8:40

Koronavirusepidemia jatkuu vakavana, muistutettiin sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotustilaisuudessa viime torstaina.

Tartuntaluvut ovat yhä korkealla, vaikka pieniä merkkejä käänteestä parempaan on ilmassa. Hurjat tartuntaluvut näkyvät väistämättä myös sairaalahoidon tarpeessa ja koronakuolemissa, vaikka tauti ei ole enää läheskään yhtä vaarallinen kuin aikaisemmin. Muutosta kuvaa se, että pahimmillaan keväällä 2020 tartunnan saaneista kuoli viisi sadasta, nykyään noin yksi viidestäsadasta.

Koronaviruksesta on tulossa influenssan kaltainen pysyvä vitsaus, joka ei herätä suurta kauhua, mutta muodostaa vaaran erityisesti iäkkäille ja riskiryhmäläisille. Kuten valtioneuvoston kanslian virkamies Jouni Varanka asian tiedotustilaisuudessa muotoili: epidemia ei ollutkaan kauhuelokuva, kuten kuviteltiin, vaan tv-sarja, johon uudet variantit tuovat loputtomasti uusia juonenkäänteitä.

Useimmat sairastuvat koronavirukseen monta kertaa, mutta aiemmat sairastumiset ja rokotukset tarjoavat hyvän suojan vakavalta tautimuodolta.

Tilannekatsauksessa tarkasteltiin myös sitä, miten Suomi on tähän asti epidemian hoidossa onnistunut. Melko hyvin, kuului arvio. Suomen saamat iskut sekä terveyteen että talouteen ovat pienempiä kuin useimmissa verrokkimaissa.

Kuolleita oli viime viikkoon mennessä kirjattu 3 252. Heidän mediaani-ikänsä oli 83 vuotta. Tärkein syy melko vähäiseen kuolleisuuteen on, ettei tauti päässyt riehumaan rokottamattomassa vanhusväestössä, kuten esimerkiksi Ruotsissa tapahtui.

Hyvien keskiarvojen sisään mahtuu kuitenkin traagisia tarinoita, sillä epidemia on koskettanut ihmisiä hyvin eri tavalla. Terveyden lisäksi se tarkoittaa myös taloutta. Joidenkin elämäntilanne jopa parani, kun työt siirtyivät kotiin ja rahaa jäi säästöön. Toiset menettivät työnsä ja toimeentulonsa.

Varsinkin nuorten kokemus oli ristiriitainen. Nuorten oma terveysriski oli pieni, mutta sosiaalisesti he joutuivat maksamaan koronarajoituksista kovan hinnan. Etäkoulu lisäsi oppimiseroja, vähensi liikkumista ja kuormitti nuorten mieltä. Varsinkin tyttöjen kokema stressi lisääntyi selvästi.

Epidemia ei ollutkaan kauhuelokuva vaan tv-sarja.

Osa epidemian pitkästä hännästä ovatkin juuri mielenterveyden ongelmat, joista osa johtuu sairauden aiheuttamista huolista ja osa koronarajoituksista. Mielenterveyden ongelmat jakautuvat samalla tavalla epätasaisesti kuin epidemian muukin hinta. Ne, joilla on oma elämä hyvässä järjestyksessä, eivät hätkähdä vähästä, mutta arat ja yksinäiset ihmiset kantavat murheita helpommin.

Epidemian aikana pelkoja ovat levittäneet myös verkossa levitetyt dramaattiset tutkimustulokset esimerkiksi long covidista tai koronavirustartunnan vaikutuksista aivoihin. Tällaiset kohut perustuvat tyypillisesti yksittäisiin tutkimuksiin, ja niiden tulokset tasoittuvat tiedon lisääntyessä.

Lisää tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua tarvittaisiin koko runsaat kaksi vuotta kestäneestä koronavirusepidemiasta, joka oli melkoinen stressitesti sekä ihmisille että yhteiskunnille. Mikä meni hyvin, mikä huonosti ja mitä epidemiasta voidaan oppia tulevien kriisien varalle?

Tutkittavaa aiheesta riittäisi vuosikausiksi, eikä vain Suomessa vaan koko maailmassa, sillä pandemia on tarjonnut harvinaisen koetilanteen eri maiden ja yhteiskuntamallien vahvuuksista ja heikkouksista. Tulkintaansa odottava koronadata on yhteiskuntatieteilijöille todellinen aarreaitta.

Toivottavasti aikaa pysähtymiseen löytyy, sillä koronakriisi ei ole loppunut epidemian talttumiseen, vaan se on jäänyt Ukrainan sodan alle. Eino Leinon sanoin: Se murhe, mi eilen mun murtaa oli, suli hymyks, kun tänään suurempi tuli.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?