Suomi kestää, vaikka energian tuonti Venäjältä lopetettaisiin

Bruttokansantuotteen kasvu putoaisi lähelle nollaa joksikin aikaa, mutta toipuisi.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander esitteli keskiviikkona ministeriön talouskatsauksen.

15.4. 2:00 | Päivitetty 15.4. 8:55

Suomen talous kestää eikä elintaso kokonaan romahda, vaikka venäläisen energian tuonti lopetettaisiin kokonaan ja pian. Bruttokansantuotteen (bkt) kasvu putoaisi lähelle nollaa joksikin aikaa, mutta toipuisi.

Näin arvioi keskiviikkona valtiovarainministeriö.

Suomi ei vajoaisi ministeriön mukaan edes taantumaan. Viime vuonna alkanut ja tänä vuonna kiihtynyt kasvu kääntyisi kyllä jyrkkään luisuun. Talouskasvu kituuttelisi luisun jälkeen tämän vuoden ja kaksi seuraavaa vuotta Suomen pitkän aikavälin potentiaalisen talouskasvun tasolla, 1,5 prosentin tietämillä.

Ministeriön ennuste sisälsi monta historiallista huomiota. Siinä esimerkiksi pohdittiin, miten Suomen talouteen vaikuttaa sota Euroopassa. Siinä laskeskeltiin myös, kuinka käy, kun Venäjän ja Suomen välinen kauppa loppuu kokonaan.

Ja ainakin lähihistorian mitassa erikoisuus on se, että valtiovarainministeriö laskeskeli, millaisia kuluja Suomen valtionlainojen korkojen nousu aiheuttaa. Suomi on saanut aika kauan lainaa negatiivisilla koroilla: Suomelle on maksettu velkaantumisesta. Sekin aika on ainakin toistaiseksi ohi – kuten rauhan ja Venäjän-kaupankin aika.

Ministeriön laskelmista ja tulkinnoista voi päätellä, että Suomen tulee olla niiden maiden joukossa, jotka vaativat venäläisen kaasun ja öljyn tuonnin täyskieltoa. Venäjä rahoittaa sotaansa energian myynnillä. Vasta tämän tulovirran katkaiseminen vaikuttaisi nopeasti Venäjän talouteen ja alkaisi painaa maata polvilleen.

Kun Ukrainan sodan kauheuksia ja Venäjän tekoja vertaa energiakaupan loppumisen Suomen bruttokansantuotteeseen aiheuttamaan menetykseen, energiakaupan päättäminen on paljon pienempi paha. Vaikka moraalia ei voikaan hinnoitella, se on silti jokaisessa mittauksessa arvokkaampaa kuin kylmä itsekäs piittaamattomuus.

Saksa ei halua katkaista venäläisen energian tuontia, koska se olisi saksalaisten päättäjien mielestä liian kallis ratkaisu Saksan taloudelle. Saksan elinkeinoelämä tarjoilee päättäjille laskelmia, joiden mukaan Saksan bkt romahtaisi taantumaan. Monet taloustutkijat ovat maltillisempia. Heidän laskelmiensa mukaan Saksalle kävisi kuten Suomelle. Bkt sukeltaisi – ehkä jopa syvemmälle kuin Suomen bkt –, mutta nousisi melko pian pintaan.

Suomi on usein ollut EU-politiikassa samoilla linjoilla kuin Saksa. Tässä Suomen tulee olla toisella kannalla ja vaatia Saksalta parempaa moraalia.

Suomen onni Ukrainan sodan alkaessa oli, että talous oli silloin hyvässä vedossa. Suomi ei sittenkään kärsinyt pandemiasta niin paljon kuin pelättiin. Viime vuosi oli jo vahvan kasvun aikaa ja tämän vuoden alussa yllettiin huipputuloksiin. Työllisyys­aste on Suomen mittakaavassa hyvin korkea ja uusia työpaikkoja syntyy poikkeuksellisen paljon.

Suomen julkinen talous pehmitti koronaviruspandemian iskua. Julkinen raha toimii iskunvaimentimena myös Ukrainan sodan aikaan. Suomella ei ole varaa olla velkaantumatta, kun pandemia ja sota riehuvat. Toisaalta Suomella ei ole varaa jatkaa velkaantumista näiden vaarojen poistuessa. Valtiovarainministeriö laski, että vuonna 2026 Suomen julkinen talous on pahasti rakenteellisessa epätasapainossa. Menoja on silloin seitsemän miljardin euron verran enemmän kuin tuloja.

Tasapaino heikkenee senkin vuoksi, että kova inflaatio pakottaa Euroopan keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa. Korot nousevat ja velanhoitokulut alkavat kasvaa sitä mukaa kun Suomi ottaa uutta velkaa ja uusii erääntyviä lainojaan.

Seuraavalle hallitukselle jää iso ja poliittisesti epäkiitollinen urakka säästäjänä ja työllisyyspolitiikan uudistajana. Suomelle ei enää riitä edes historiallisen hyvä 75 prosentin työllisyysaste.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?