Ohjauskoron nostamisella ei ole kiire

Korkotason nosto ei juuri pidättelisi energian kallistumisesta johtuvaa inflaatiota.

Kreikkalaiset vaativat mielenosoituksessa viime viikon torstaina suurempia palkkoja, parempia eläkkeitä ja halvempia peruselintarvikkeita.

19.4. 16:30

Rahamarkkinoilla luetaan korkojen noususta päätellen epäluuloisesti Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan päätöksiä.

EKP kertoi viime viikolla viestin, joka oli muotoiltu niin rauhoittelevaksi kuin mahdollista. Keskuspankki totesi lopettelevansa hiljalleen osto-ohjelmaansa, mutta antoi ymmärtää, että korkojen nousua ei kannata odotella vielä aikoihin. ”Aikoihin” on tulkittavissa niin, että korot nousevat aikaisintaan ensi vuoden alussa.

Rahamarkkinat näkevät kuitenkin reaalitalouden viestin toisin: keskuspankki ei voi jäädä odottelemaan ensi vuoden puolelle, koska inflaatio on jo noussut lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Venäjän kiihdyttämä sota Ukrainassa kiristää entisestään Euroopan taloudellisia Venäjä-pakotteita, jotka puolestaan nostavat energian hintaa.

Tilastokeskus kertoi viime viikolla, että Suomessa kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa vuoden takaisesta 5,8 prosenttia. Suomessa näin kovia lukemia mitattiin edellisen kerran 1990-luvun laman alla. Euroalueen inflaatio oli 7,5 prosenttia.

Kun koronaviruspandemia raivosi Euroopassa, julkinen talous otti jokaisessa maassa iskun vastaan ja pehmensi sitä. Tälläkin kerralla julkisessa taloudessa yritettäneen samaa, mutta energiavetoista inflaatiota vastaan on vaikea taistella – varsinkin, kun valtiot yrittävät samaan aikaan katkaista riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Kuluttaja joutuu nyt ottamaan iskun vastaan kovempana kuin pandemian aikaan.

EKP:n vastaus on kovista inflaationumeroista huolimatta perusteltu. Euroopassa inflaatio perustuu toistaiseksi hyvin suurelta osin energian hinnan nousuun. Korkotason nosto ei tällaista inflaatiota hidasta. Ja kun ei hidasta, koron nostosta tulisi vain lisäkustannus eurooppalaisten muutoinkin kallistuvaan elämään. Korkojen nosto lisäisi energiakulujen ja pakotteiden vuoksi kasvavaa taantuman riskiä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?