Hoitajien työtaistelu toistaa edellisen yhteenoton kuviota

Tehyläiset uhkasivat joukkoirtisanoutumisella myös vuonna 2007.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen johtivat hoitajien mielenosoitusta 1. huhtikuuta.

21.4. 2:00 | Päivitetty 21.4. 13:55

Hoitajaliittojen Tehyn ja Superin keskiviikkoaamuna uhannut lakko peruuntui tiistaina iltapäivällä, kun liitot päättivät turvautua vielä lakkoakin järeämpään keinoon: ne valmistautuvat joukkoirtisanoutumisiin.

Prosessi tulehtui, kun perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) ilmoitti, että hän vie potilasturvallisuuslain – hoitajien mukaan pakkotyölain – eduskuntaan. Tiistai-iltana Lindén sanoi Ylen A-studion haastattelussa, että hän ei sittenkään vie lakia eduskuntaan, koska tilanne oli päivän aikana sen verran muuttunut.

Virassa olevien hoitajien työtaisteluoikeus on suppeampi kuin yksityisillä aloilla, mutta nykyisin enemmistö hoitajista on virkasuhteen sijaan työsuhteessa. Aluehallintovirasto ei voi määrätä lakossa olevia työsuhteessa olevia hoitajia töihin. Silti osa poistaa itsensä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisen Valviran ylläpitämästä terveydenhuollon ammattilaisten rekisteristä.

Valvira varoitteli, että keskiviikkoaamuna uhannut lakko olisi vaarantanut potilaiden turvallisuuden ja hengen. Nyt pahin pelko lykkääntyi. Samalla työriitaa ratkomaan nimetty sovittelulautakunta sai hieman lisäaikaa sovintoehdotuksen laatimiseen.

Tilanne alkaa muistuttaa Tehyn työtaistelua vuonna 2007. Super ei tosin ollut tuolloin mukana. Myös 15 vuotta sitten Tehy vaati hoitajille huomattavasti suurempia palkankorotuksia kuin muihin ammattiryhmiin kuuluville. Silloinkin riitaa ratkomaan perustettiin sovittelulautakunta. Sillä kertaa irtisanoutumisuhka sai koko sairaanhoitojärjestelmän sekasortoon.

Edellisen lakon aikaan vallassa olleella Matti Vanhasen (kesk) porvarihallituksella oli takataskussaan hoitajat töihin määräävä poikkeuslaki siltä varalta, että asia ei muuten ratkeaisi. Valtiovarainministerinä oli Jyrki Katainen (kok). Kokoomus oli aiemmin samana vuonna pärjännyt eduskuntavaaleissa, koska puolue kampanjoi tasa-arvotupolla ja ”Sari Sairaanhoitajalla”.

Lopulta Tehy hyväksyi sovittelulautakunnan ehdotuksen vain päivää ennen joukkoirtisanoutumisten alkamista.

Jälkikäteen kiisteltiin siitä, saivatko Tehyn jäsenet sittenkään sanottavasti enemmän kuin muut kunta-alan työntekijät. Lopputulos jäi jossain määrin avoimeksi, mutta viimeistään seuraavalla palkkakierroksella kaikki muut kunta-alan palkansaajaryhmät ottivat tehyläisten mahdollisen irtioton kiinni.

Nyt tilanne on hyvin pitkälti sama: hoitajat ovat tyytymättömiä palkkoihinsa, ja valtiota kaivataan apuun tilanteen ratkaisijaksi. Hoitajajärjestöt – ja kaikki muutkin kunta-alan palkansaajajärjestöt – ovat vaatineet monivuotista palkkaohjelmaa. Sen turvin hoitajien palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttiyksikköä yli yleisen palkankorotuslinjan.

Monivuotinen palkkaohjelma lienee ainut ratkaisu kiistaan, jos sekään.

Tällä kertaa myös muut kunta-alan palkansaajaliitot ovat vaatineet huomattavasti yli niin sanotun yleisen linjan meneviä palkankorotuksia. Vaatimukset ovat sellaisia, että kukaan työtaistelujen ulkopuolella tuskin olettaa vaatimusten menevän läpi.

Monivuotinen palkkaohjelma lienee ainut ratkaisu kiistaan, jos sekään. Kun kunta-alalle viimeksi sovittiin monivuotinen palkkaohjelma vuosiksi 2003–2007, alan työntekijöiden palkkoja nostettiin paikallisesti 0,5–0,8 prosenttiyksikköä yli yleisen linjan vuosittain. Siitä on vielä pitkä matka vähintään 3,6 prosenttiyksikköön yli yleisen linjan. Yleinen linja on tähän asti ollut noin kaksi prosenttia tälle vuodelle.

Kuten yleensä, työtaistelun tässä vaiheessa työnantaja- ja palkansaajaosapuolet syyttelevät toisiaan neuvotteluhaluttomuudesta.

Jo tässä vaiheessa voinee ennustaa, että vuosittaista palkankorotusta 3,6 prosenttiyksikköä yli yleisen linjan ei hoitajille tule. Tuskin maan hallituskaan hoitajien työtaistelusta ilahtui, vaikka hallitus on tällä kertaa demarivetoinen.

Hoitajat ovat tähän asti saaneet vaatimuksilleen runsaasti sympatiaa, tekeväthän he vastuullista työtä suhteellisen pienellä palkalla. Jatkuuko tuki, jos potilaiden terveys alkaa oikeasti olla vaarassa?

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Oikaisu 21. huhtikuuta kello 13.30: Toisin kuin kirjoituksessa aiemmin sanottiin, hoitajaliitot Tehy ja Super eivät ole suositelleet jäsenilleen ammatinharjoittamisoikeuden poistamista. Nykyisin enemmistö hoitajista on työsuhteessa, ei virkasuhteessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?