Paperiliiton ja UPM:n pitkä lakko jätti ison laskun

UPM:n pitkä työriita näyttää, mitä tapahtuu, jos yrittää liikaa kerralla. Voi mennä vuosikymmeniä ennen kuin lakon aikaiset menetykset on kurottu uusillakaan työehdoilla umpeen.

Vuoden alusta metsäyhtiö UPM:n tehtailla jatkunut työtaistelu sai päätöksensä perjantaina, kun osapuolet hyväksyivät sovintoesityksen.

23.4. 2:00

Paperiliiton ja metsäyhtiö UPM:n välinen pitkä työtaistelu päättyi. Liitto ja yhtiö hyväksyivät perjantaina sovittelija Leo Suomaan ehdotuksen kaikkiin niihin viiteen UPM:n liiketoimintayksikköön, joissa Paperiliitto on toinen osapuoli. Edellisen sovintoehdotuksen Paperiliitto hylkäsi kiirastorstaina, koska siitä puuttui olennainen: paperiliiketoiminta. Noin puolet Paperiliiton jäsenistä on töissä paperitehtailla. ”Kaveria ei jätetä”, Paperiliiton jäsenet taisivat ajatella.

Työntekijät alkavat palata töihin saman tien, mutta menee vielä jokunen päivä ennen kuin esimerkiksi paperikoneiden tuotanto saadaan täyteen vauhtiin ja tavara tasalaatuiseksi.

Paperiliiton lakko kesti ennätyksellisen pitkään, lähes neljä kuukautta. Lakko alkoi vuodenvaihteessa. Vuoden 2005 työsulku kesti sentään ”vain” kuusi viikkoa.

Juuri painopaperiliiketoiminta oli vaikein neuvoteltava. Sen kannattavuus on viime aikoihin asti ollut heikompaa kuin muiden tuoteryhmien. Paperin nykyhinnoilla painopaperinkin tekeminen olisi Suomessa kannattavaa, mutta ilmeisesti vähemmän kannattavaa kuin sellun keittäminen, tarrapaperin valmistus tai melkein mikä tahansa uusi bio-alkusanalla varustettu liiketoiminto.

Lakko UPM:n tehtailla johti siihen, että painopaperista on pulaa koko EU-alueella. Tilannetta pahensi Venäjän sota Ukrainassa. Paperin tuonti Venäjältä loppui toistaiseksi siihen.

Kiista johtui alun perin siitä, että UPM halusi paperimiehille liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset. Kahdessa muussa suuressa metsäyhtiössä Stora Ensossa ja Metsä Groupissa liitto sai solmittua yrityskohtaiset työehtosopimukset. Työtaistelun aikana Paperiliitto suostui pitkin hampain liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin. Liitto kuitenkin pyrki pitämään neuvotteluissa eri liiketoimintojen työehdot mahdollisimman yhdenmukaisina ja tasatahtisina.

Kiista tiivistyi UPM:n kahden voimakastahtoisen ykkösjohtajan, hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin ja toimitusjohtaja Jussi Pesosen ja paperimiesten väliseksi riidaksi. Sekä Wahlroos että Pesonen ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle nykytehtävistään. Wahlroos tosin vastikään valittiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana.

Alkuvuoden kestänyt työtaistelu oli kaksikon ”viimeinen taisto” työväenliikettä vastaan. Tästä työriidasta he joka tapauksessa jäävät ainakin metsäteollisuuden historiaan.

Paperiliittolaisia on pidetty SAK:laisen työväenliikkeen ”eliittinä” yhdessä teknologiateollisuuden työntekijöiden kanssa. Heidän kokonaisansionsa ovat pari kolme kertaa sen mitä vaikkapa kaupan kassa saa. Se johtuu siitä, että kokonaisansioista suuri osa kertyy vuorolisistä sekä muista lisistä.

Metsäteollisuuden työehtosopimus on ollut vuosikausia huomattavasti jäykempi kuin esimerkiksi teknologiateollisuudessa. Mutta kannattiko jäykkyyksiä yrittää purkaa kertaheitolla, ikään kuin testamentiksi seuraaville johtajapolville?

UPM:n pitkä työriita näyttää, mitä tapahtuu, jos yrittää liikaa kerralla. Voi mennä vuosikymmeniä ennen kuin lakon aikaiset menetykset on kurottu uusillakaan työehdoilla umpeen. UPM julkaisee ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen ensi viikolla. Koko sen ajan Suomen-tehtaat ovat seisoneet.

Metsäteollisuus on ollut yksi Suomen viennin avainsektoreita. Markka-aikaan metsäsektorin hintakilpailukykyongelmat ratkaistiin devalvoimalla markka. Euroaikaan se ei enää ole mahdollista. On keksittävä muut keinot pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Siinä voisi oppia ottaa teknologiateollisuudesta: alan palkkausjärjestelmää on vähitellen kehitetty 1980-luvun puolivälistä lähtien, yhdessä palkansaajien kanssa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?