Valmiuslain pikapäivitys kertoo Nato-Suomen uusista hybridiuhkista

Suomella on oltava keinot vastata välineellistettyyn maahantuloon eli siihen, että Venäjä lähettää ison joukon turvapaikanhakijoita Suomeen.

Rajavartijat Essi Eklund ja Kimmo Hongisto sekä rajakoira Pekka töissään Nuijamaan rajalla.

27.4. 2:00 | Päivitetty 27.4. 9:28

Kun Suomi liittyy Natoon, Natolla on lähes 1 350 kilometriä uutta rajaa Venäjän kanssa. Rajan luonteen muuttuessa Venäjältä voi odottaa vihamielisiäkin toimia – vaikka juuri nyt rajan tuntumassa on rauhallista.

Kun Suomen valtionjohdon ilmoitukseen Nato-jäsenyysprosessin aloittamisesta lasketaan enää päiviä, oikeusministeriössä viimeistellään pikapäivityksiä valmiuslakiin.

Valmiuslain kolmanteen pykälään tulee uusia poikkeusolojen määritelmiä. Poikkeusolot ja siten valmiuslain pykälien käyttöönoton voisi jatkossa perustella sellainen toiminta tai tapahtuma, jossa on häiritty tai vahingoitettu erityisen vaarallisesti julkisen vallan toimintakykyä tai kriittistä infrastruktuuria. Lisäksi poikkeusolojen julistamista ja valmiuslakia voitaisiin tarvita, jos Suomeen kohdistetaan niin kutsuttua välineellistettyä maahantuloa. Se tarkoittaa, että Venäjä puskisi rajan yli suuren määrän turvapaikkaa hakevia ihmisiä.

Hybridiuhkia koskevan poikkeusolojen määritelmän tekeminen on varsin yksinkertaista. Vaikeampaa on puuttua välineellistettyyn maahantuloon epäämättä tyystin oikeutta hakea turvapaikkaa. Siitä hallitus kysyy EU-komission kantaa, jotta juridinen pohja pitää.

Oikeus hakea turvapaikkaa on tärkeä perusoikeus, joka on turvattu EU-sääntelyllä ja kansainvälisillä sopimuksilla. Nyt Suomi haluaa kuitenkin mahdollisuuden sulkea poikkeusoloissa rajan kaikilta, myös turvapaikanhakijoilta. Kysymys turvapaikkaoikeuden rajauksesta kriisioloissa tiivistyy siihen, riittääkö että turvapaikkaa voi Suomessa hakea yhdestä paikasta – joka ei ole itärajan kautta saavutettavissa.

Maahantulon välineellistäminen ei ole uusi uhka. Venäjä kokeili jo syksyllä 2015, miten Suomi reagoi, kun itärajan yli lähetetään turvapaikanhakijoita. Silloin tilanteen ratkaiseminen vaati presidentti Sauli Niinistön vierailun Moskovaan. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomen ja Venäjän suhteissa alkoi uusi aika, jossa asioita ei sellaisella diplomatialla hoideta.

Jokaista poikkeavaa tilannetta varten ei tarvita valmiuslakia. On eri asia, että Suomeen pyrkii tuhat ihmistä kuin jos tulijoita olisi satojatuhansia. Eri tilanteisiin tarvitaan erilaisia keinoja.

Myös normaaliajan lakeja tarkastellaan. EU-direktiivin sallima rajamenettely siirretään kansalliseen lainsäädäntöön ja rajavartiolakia päivitetään. Hallitus ohjasi myös huomattavasti rahaa maanpuolustukseen sekä raja- ja kyberturvallisuuteen.

Valmiuslaki tuli suomalaisille tutuksi koronaviruspandemian alussa keväällä 2020. Pandemia näytti, että valmiuslaki on kokonaisuudessaan uudistettava. Uudistus on aloitettu, ja se vie nelisen vuotta.

Valmiuslakiin nyt tehtävät pikapäivitykset kertovat uuteen turvallisuustilanteeseen ja Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvien riskien luonteesta. Muutoksia tehdään huomattavan kovalla kiireellä.

Päivitysesitykset valmiuslakiin on tehty muutamassa viikossa, eikä hybridiuhkia koskevia muutoksia lähetetä edes lausuntokierrokselle. Vaikka mutkia muuten suoristetaan, turvapaikkaoikeuden rajaus on niin kova toimi, että siitä sentään pyydetään lausuntoja – muuten lakimuutos voisi tyssätä perustuslakivaliokuntaan.

Suomen ja Venäjän rajalle laskeutuu uusi rautaesirippu, jonka helmoja voi olla raskas kannatella. Välejä Venäjään on yritettävä pitää yllä, mutta niiden katkeamiseenkin on varauduttava.

Kynnys perusoikeuksia rajaavan valmiuslain käytölle on pidettävä mahdollisimman korkeana, ja Suomen jos jonkin maan on kunnioitettava oikeutta hakea turvaa. Vakavan kriisin keskellä eri perusoikeuksia voidaan kuitenkin joutua punnitsemaan myös toisiaan vastaan. Tämä on pakko hyväksyä.

Välineellistetty maahantulo on raju painostuskeino, johon on voitava viime kädessä vastata sulkemalla itäraja. Kun työkalu on valmiina, operaatiota on turha yrittää.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?