Sairastavuus vähenee, mutta kuolleisuus kasvaa

Suomessa alueelliset erot sairastavuudessa ovat yhä suuria. Kuolleita oli viime vuonna yllättävän paljon, mutta vasta myöhemmin tiedetään, miten paljon koronaviruspandemia vaikutti asiaan.

Tupakoinnin vähenemisellä on ollut suuri parantava vaikutus suomalaisten terveyteen.

1.5. 2:00

Suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan, mutta alueelliset erot sairastavuudessa eivät ole hävinneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore sairastavuusindeksi vuosilta 2017–2019 kertoo, että Itä- ja Pohjois-Suomessa sairastetaan edelleen selvästi enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla sekä Pohjanmaalla. Sairaimpia sen sijaan ovat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan asukkaat. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, eli kunkin alueen ikärakenteen vaikutus tuloksiin on poistettu.

Suurimmat alueelliset erot näkyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Myös mielenterveyden häiriöt ja sepelvaltimotauti keskittyvät paljon sairastaville alueille. Aivoverenkierron häiriöt sekä syöpäsairaudet jakautuvat sen sijaan melko tasaisesti.

Hyvä uutinen on, että alueelliset erot ovat kaventuneet elintapojen paranemisen myötä. Terveellisempi ruokavalio ja erityisesti tupakoinnin väheneminen näkyvät. Alueellisia eroja selittävätkin nyt lähinnä koulutustaso, tulotaso ja työttömyys.

Vaikka terveitä elinvuosia tulee lisää, kuolleita oli viime vuonna yllättävän paljon. Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot kertovat, että kuolleita oli viime vuonna 3,9 prosenttia enemmän ja marras–joulukuussa peräti 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleita oli yhteensä 57 659. Se on selitystä vaativa muutos.

Toistaiseksi muutoksen syyt jäävät arvailujen varaan, koska kuolinsyyt saadaan tilastoihin vasta ensi joulukuussa. Yksi selittävä tekijä on, että suuret ikäluokat ovat vuosi vuodelta vanhempia ja kuolleet ovat pääasiassa iäkkäitä.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on Suomessa kuollut suhteellisen vähän ihmisiä. Pandemian aikaiset eristystoimet sekä terveydenhoidon ruuhkautuminen sen sijaan ovat voineet vaikuttaa monen muun sairauden pahenemiseen ja johtaa myös kuolemiin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?