Maailman rikkain mies lupaa vapaampaa sanaa

Miljardööri Elon Musk osti viestipalvelu Twitterin. Se antaa hänelle valtaa, joka voi ratkaista Yhdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit.

Miljardööriyrittäjä Elon Muskilla on Twitterissä yli 86 miljoonaa seuraajaa. Hän itse seuraa 114 ihmistä.

28.4. 2:00 | Päivitetty 28.4. 6:21

Twitterin hallitus ilmoitti maanantaina hyväksyvänsä miljardööriyrittäjä Elon Muskin 41 miljardin euron ostotarjouksen sosiaalisen median yhtiön osakkeista. Maailman rikkain ihminen on luvannut viedä yhtiön pois pörssistä ja tehdä siitä sananvapauden alttarin.

Kauppa oli täydellinen ilmentymä nykyisestä globaalista taloudesta, jossa raha, julkisuus ja valta ovat toisiinsa vaihdettavia valuuttoja. Rahalla saa julkisuutta ja julkisuudella valtaa – ja valtaa voi sitten käyttää hankkiakseen entistä enemmän rahaa. Elon Musk on tämän pelin mestarioperaattori.

Musk on myös itse globaali mediajulkkis, jonka twiittejä seuraa yli 86 miljoonaa ihmistä. Oma julkisuus on varmasti saanut Muskin ymmärtämään, miten ihmeellistä on saada mikä tahansa ajatuksensa tai ailahduksensa hetkessä koko maailman tietoon. Se on valtaa, jonka Musk osaa liikemiestaidoillaan epäilemättä muuttaa rahaksi paremmin kuin Twitterin aiemmat omistajat.

Kysymys ei ole uudesta oivalluksesta, sillä samaa peliä pelattiin sanomalehtien ja televisiokanavien kanssa. Edellisellä kierroksella pisimmälle pääsi Australiasta aloittanut mediaparoni Rupert Murdoch. Nyt vuorossa on eteläafrikkalaissyntyinen Elon Musk ja potentiaalisena yleisönä koko planeetta.

Tutuilta kuulostavat myös puheet. Musk ilmoittaa olevansa hyvällä, lähes pyhällä asialla. ”Sananvapaus on toimivan demokratian perusta, ja Twitter on digitaalinen tori, jolla ihmiskunnan tulevaisuuden elintärkeistä kysymyksistä väitellään.”

Tällaisten demokratian torivertausten takana on antiikin Ateena, jonka Agoralle vapaat miehet kerääntyivät väittelemään kaupunkivaltion asioista, kuten muurien rakentamisesta tai laivaston varustamisesta persialaisten hyökkäyksen varalle.

Todellisuudessa politiikka ei ollut demokratian alkukodissakaan kovin kaunista katseltavaa. Herjaaminen, huijaaminen ja äänien ostaminen rehottivat. Korruptiota arvostellut filosofi Sokrates tuomittiin kuolemaan.

Samanlainen kuilu ammottaa yhä ihanteiden ja todellisuuden välillä. Parhaimmillaan Twitter voi olla sellainen vapaan keskustelun areena kuin Musk maalailee. Se on nähty tänä keväänä, kun viestipalvelu on tarjonnut Ukrainan sodasta nopeaa tietoa, erinomaisia analyysejä, dramaattisia tarinoita ja kiinnostavia keskusteluja.

Liian usein Twitterin todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta: loukkaavaa kieltä, maalittamista, valeuutisia ja informaatiovaikuttamista.

Viime vuosina Twitter on yrittänyt karsia kaikkein pahimpia myrkyllisyyksiä. Runsas vuosi sitten yhtiö sulki palvelusta Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin, jonka katsottiin yllyttäneen seuraajiaan väkivaltaiseen kongressin valtaukseen.

Muskin odotetaan purkavan kiellon, sillä hänet tunnetaan laajaa sananvapautta kannattavana libertaarina, jolla on itselläänkin tapana nimitellä tai herjata vastustajiaan. Jos Trump saa megafoninsa takaisin, se voi vaikuttaa ratkaisevasti vuoden 2024 presidentinvaaleihin.

Kauppa on nostanut kysymyksiä siitä, saako Musk liikaa valtaa. Jos ajatusten markkinatori on demokratian kannalta niin tärkeä kuin Musk itsekin toteaa, miksi yksi ihminen saa päättää, mitä torilla saa sanoa ja kuka siellä saa puhua.

Niin ajatellaan Euroopassa, jossa digiyhtiöiden vallalle alettiin vuonna 2020 panna rajoja EU:n digitaalisten palvelujen säädöksellä. Säädöksen mukaan yhtiöiden pitää karsia muun muassa vihapuhetta ja väkivaltaista kiihotusta.

Elon Muskille sosiaalinen media voi olla vapaa villi länsi, mutta aika on jo ajamassa sen ajatuksen ohi, ja šeriffikin on saapunut kaupunkiin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?