Yritykset joutuivat keskelle suuren epävarmuuden aikaa

Osa pörssiyrityksistä kertoo jo Ukrainan sodan seurausten tuottavan menetyksiä. Osa kertonee niistä myöhemmin, kun välilliset vaikutukset alkavat tuntua.

Nokian Renkaiden tulos oli ihan hyvä, mutta se mittasi menneisyyden saavutuksia. Venäjältä ison siivun tuloksestaan saavan yhtiön tilanne muuttuu nyt olennaisesti.

30.4. 2:00

Pörssiyritysten tuloksia seuraavat ovat huomanneet käänteen. Koronaviruspandemian hiipumisen jälkeen alkanut optimistinen nousukiito katkeaa. Tulokset ja näkymät alkavat heikentyä.

Ja tämä on vasta alkua, käännekohta. Jos – nykyisten arvioiden mukaan ”kun” – venäläisen energian tuontia vähennetään olennaisesti tai tuonti jopa lopetetaan, Eurooppa luisuu kohti taantumaa samaan aikaan, kun inflaatio kiihtyy. Pörssikursseissa tämä kuva tulevaisuudesta näkyy jo. Kurssit laskevat. Yhdysvaltojen talous kutistui alkuvuonna.

Helsingin Sanomien talousuutisten aukeama torstaina näytti murheelliselta. ”Venäjän hyökkäyssota runtelee pahoin Nokian Renkaita”. ”Finnair teki tappiota lähes 133 miljoonaa euroa”. ”Konecranesin tulos jäi odotuksista”. ”Koneen tilausten määrä kasvoi, mutta liikevoitto heikentyi”. Onneksi kaikki pörssiyhtiöt eivät sentään luisu. Nokia kertoi hyvästä alkuvuodesta, Kesko ja Vaisala pärjäävät mainiosti, ja metsäyhtiö UPM teki hyvän tuloksen, joka olisi ollut loistava ilman lakkoa.

Viestit ovat ristiriitaisia. Inflaation, energiapakotteiden, Kiinassa elpyvän koronaviruspandemian, toimitusketjujen katkeilun ja Ukrainan sodan vaikutukset iskevät yrityksiin joko suoraan tai kiertämällä. Heikentyneitä tuloksia esittelevät nyt ne, jotka ovat etulinjassa.

Seuraavaksi tulevat ne, jotka joutuvat ongelmiin välillisesti. Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Saksastakin kuuluvat viestit ovat ristiriitaisia. Kuluttajien luottamus on romahtanut, mutta yritysten luottamusta mittaava Ifo-indeksi ei. Yritysten luottamus on kärsinyt paljon vähemmän kuin kaksi vuotta sitten pandemian alussa.

Eiliset tulkinnat huomisesta ovat jo vanhoja.

Saksa on riippuvainen venäläisestä kaasusta, mutta venäläisestä kaasusta on pakko päästä irti – muuta vaihtoehtoa ei ole. Roistovaltio rahoittaa teurastustaan Ukrainassa energiatuloilla. Venäjäkin tekee tapansa mukaan parhaansa vahingoittaakseen itseään. Kun Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, viimeisetkin poliittiset hidasteet energiapakotteiden kiristämiseltä poistuivat.

Valtiovarainministeriön tekemä pahimman vaihtoehdon skenaario kertoi, että Suomen kasvu voi luiskahtaa tänä vuonna nollan tienoille, mutta ei alle. Sen jälkeen alkaa taas hidas elpyminen. Saksa tuskin pääsee näin vähällä. On jo melko turvallista arvioida, että Saksa putoaa taantumaan. Saksan keskuspankki arvioi viime viikolla, että maan bruttokansantuote kutistuu tänä vuonna pari prosenttia viimevuotisesta.

Koska Saksan talous on euroalueen suurin, Saksan taantuma vaikuttaisi koko euroalueeseen ja samalla tietysti suomalaisten yritysten vientimenestykseen. Tämä kiertotie toisi Ukrainan sodan vaikutukset viipeellä moniin niihinkin yrityksiin, jotka toistaiseksi ovat olleet suojassa ja päässeet hyviin tuloksiin.

Kaikissa näissä pörssejä, kuluttajien tuntumia ja yritysten näkymiä luotaavissa mittauksissa ja yritysten osavuosituloksissa on juuri nyt se vika, että ne eivät pysy ajassa kiinni. Ajan riento on armoton. Eiliset tulkinnat huomisesta ovat jo vanhoja.

Sodan, pakotteiden ja vastapakotteiden vuoksi talouden kuva on arvaamaton. Jos esimerkiksi venäläinen, länteen menevien kaasutoimitusten maksuja hoitava Gazprombank päätyy sanktiolistalle, kaasukauppa pysähtyy todennäköisesti yhtäkkiä ja kattavasti Euroopassa.

Jo pelkkä tilanteen yleinen epävarmuus on myrkkyä yrityksille. Kaikki toivovat, että sota loppuisi pian. Venäjän viime aikojen huono menestys Ukrainassa viittaa kuitenkin siihen, että sodankäynti jumiutuu ja pitkittyy.

Alkanut ajanjakso tunnetaan tulevaisuuden taloushistoriassa ”pitkänä suuren epävarmuuden aikana”.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?