Nato-prosessi luotiin tyhjästä

Nato-optiota on vaalittu pitkään puheissa, ja lämmittelykierrokset osoittautuivat tarpeellisiksi.

Samana päivänä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomen valtionjohto piti tiedotustilaisuuden, jossa presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja ulkoministeri Pekka Haavisto arvioivat, mihin sotatoimet voivat johtaa.

29.4. 2:00 | Päivitetty 29.4. 6:52

Jos Suomella ei olisi ollut vuosikymmenien saatossa omaa erillistä Nato-keskusteluaan niin sanotusta Nato-optiosta, päätös Natoon liittymisestä olisi saattanut olla paljon kivuliaampi kuin se tänä keväänä on ollut.

Lämmittelykierrokset tarvittiin. Samalla on selvää, ettei edes kokoomus hallitusvastuussa ollessaan missään vaiheessa tosissaan ajanut Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomen vie Naton jäseneksi presidentti, joka hyvin pitkään oli sitä mieltä, että Nato-optio tuottaa Suomelle eniten turvallisuutta, jos sen jättää käyttämättä.

Suomen turvallisuuspolitiikka elää kuitenkin ajassa – ja nopeiden reaktioiden varassa. Kun entiseltä putosi pohja, pieni kansa pani kaiken muun sivuun ja keskittyi yhteen asiaan, Natoon.

Aikaa presidentti Sauli Niinistöltä, Sanna Marinin (sd) hallitukselta, puolueilta, virkamiehiltä ja kansanedustajilta meni nelisen kuukautta.

Vaikka optiota oli vaalittu puheissa, Nato-prosessi luotiin tyhjästä. Liittymisprosessi on vaativa ja monivaiheinen, mutta jäsenyydelle on saatu keskeisten Nato-maiden johtajien tuki – ja Suomelle turvaa myös sille ajalle, kun Suomi ei vielä ole Natossa mutta on hakenut jäsenyyttä.

Nato-keskustelun alkupisteen voi ajoittaa moneen eri kohtaan.

Vuosi sitten Venäjä alkoi koota joukkojaan Ukrainan rajalle. Epäluuloisuus kasvoi, kun presidentti Vladimir Putin painosti Ukrainaa ja esitti lännelle uhkavaatimuksia.

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö sanoi, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa ja rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Niinistöltä kuultiin kuitenkin myös sittemmin toistellut sanat: on tiedettävä, milloin kiiruhtaa ja milloin malttaa. Sanat oli valittu taitavasti. Ne sopivat, teki Suomi mitä tahansa.

Tammikuussa Yhdysvallat, Nato ja Euroopan unioni kävivät Venäjän kanssa erikoista kirjeenvaihtoa siitä, kuka päättää Naton jäsenistä. Arvailtiin, hyökkäisikö Putin Ukrainaan vai ei.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, ja Suomen johto piti historiallisen tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa. Päättäjät yllättyivät, mutta suomalaiset tiesivät, mitä hyökkäys tarkoitti. Ei tarvittu selontekoja siitä, että Suomen turvallisuustilanne oli vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Kansalaisanalyysi kanavoitui Ylen Nato-kannatuskyselyyn helmikuun lopussa. Ensimmäistä kertaa enemmistö suomalaisista, 53 prosenttia, kannatti Nato-jäsenyyttä. Sillä hetkellä alkoi kansanedustajien Nato-keskustelu. Niinistö sukelsi Nato-prosessiin syvästä päästä tapaamalla 4. maaliskuuta Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin Valkoisessa talossa.

Ruotsissa herättiin. Ruotsin pää- ja puolustusministerit tulivat Suomeen vain päivä sen jälkeen, kun Niinistö oli tavannut Bidenin.

Askeleet Natoon voitiin ottaa nopeasti myös siksi, että Suomen puolustus oli Nato-yhteensopiva. Nato-option lunastaminen alkoi 2000-luvun alussa. Suomen turvallisuudelle Naton läsnäolo Itämerellä on ollut tärkeää, ja Nato-kumppanuus vahvisti Suomen puolustuskykyä. Natolla ja Suomella on yhteiset arvot ja uhat.

Natoon liittyminen on poliittinen päätös. Se on käsillä. Nato-prosessi on ollut tiivis, ja vanhasta puhetavastakin on vielä paljon jäljellä. Yhdysvaltojen ja Naton osuus koko prosessissa selvinnee myöhemmin – mutta Venäjän rooli on jo kirkas. Joka tapauksessa Suomessa Nato-prosessi on ollut avoimempi kuin Ruotsissa.

Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 65 prosenttia suomalaisista (HS 28.4.) Valtionjohto on kantansa muodostanut, ja viime viikolla kävi selväksi, että niin on eduskuntakin. Torstaina Niinistö keskusteli Suomen Nato-jäsenyydestä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

Naton ovi on auki. Suomessa ymmärrettiin, että oveen voi koputtaa, mutta sen voi tehdä vain kerran.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?