Kuntien palkollisten lakot vaikuttavat lähes jokaisen lapsiperheen elämään

Lakko sulkee päiväkoteja, kouluja ja kirjastoja.

Koulujen pihat hiljenevät tiistaista alkaen näillä näkymin viikoksi.

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:19

Tänään tiistaina alkoivat laajat lakot kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Viikon mittaiseksi kaavailtu lakko sulkee osan päiväkodeista, kouluista ja kirjastoista. Lakossa on runsaat 80 000 kaupunkien palkollista. Samaan aikaan hoitajajärjestöt Tehy ja Super valmistelevat joukkoirtisanoutumisia.

Kunta-alan työriitaa sovittelemaan on perustettu lautakunta, jolta odotettiin sovintoehdotusta viime viikon lopulle. Ehdotusta ei tullut, koska lautakunnan mielestä riidan osapuolten näkemykset muun muassa palkoista olivat liian kaukana toisistaan.

Lautakunta ei varsinaisesti neuvottele osapuolten kanssa. Se kuulee osapuolia ja yrittää kuulemansa pohjalta muodostaa sovintoehdotuksen. Koska laaja lakko ehti jo alkaa, lautakunnan ehdotusta ei taida olla ihan heti tulossa.

Sovintoehdotuksen tekemistä vaikeuttaa sekin, ettei lautakunta tiedä, mikä esimerkiksi Tehylle riittäisi. Toistaiseksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ei ole näyttänyt joustamisen merkkejä.

Rytkönen on ollut kuntien palkansaajaliittojen johtajista eniten äänessä, myös sosiaalisessa mediassa. Tehy ja toinen hoitajaliitto Super ovat vaatineet palkkaohjelmaa, joka takaisi viitenä vuotena 3,6 prosenttiyksikköä korkeammat korotukset kuin teollisuuden niin sanottu yleinen linja. Yleinen linja on pyörinyt noin kahden prosentin korotuksissa.

Pari vuotta sitten hoitajat vaativat 1,8 prosenttiyksikköä yli yleisen linjan, mutta kymmenen vuoden aikana. Viimeksi vaatimus hautautui koronavirusepidemian alle. Nyt vaatimus on yhteen laskien sama, mutta aikataulu on puolittunut.

Vaatimaansa Tehy ja Super tuskin saavat. Mutta millaisilla korotuksilla Rytkönen voisi jatkaa menettämättä kasvojaan omiensa silmissä? Siihen kysymykseen lakko nyt kiteytyy.

Hoitajien nauttima myötämieli on nyt kunta-alan valtti. Muut palkansaajajärjestöt antavat hoitajien halkoa tuulta ja toivovat pääsevänsä samoihin korotuksiin, kun pysyvät letkassa mukana. Vain korkeasti koulutettujen neuvottelujärjestö Juko on tyytynyt vaatimaan vähintään samaa kuin teollisuudessa. Se voi olla viisasta: ei tarvitse jälkikäteen selitellä omille joukoille, ettei saatu sitä mitä lähdettiin hakemaan.

Hoitajat ovat palkkakierroksen alusta lähtien suunnanneet vaatimuksensa maan hallitukselle. Valtiolta tulee ensi vuoden alusta lukien koko sote-piirien rahoitus. Hallitus on väistellyt vaatimuksia parhaansa mukaan. Nato-keskustelu antaa nyt suojaa siinäkin asiassa.

Ymmärrystä lakkoilijat saavat nyt kaikilta, mutta tukea lähinnä vasemmistoliitosta. Myös vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela vaati eduskuntaa sitoutumaan julkisen sektorin palkankorotusten rahoittamiseen.

Jonkinlainen monivuotinen palkkaohjelma lienee tulossa, mutta tuskin niin suurta kuin palkansaajajärjestöt ovat vaatineet. Eikä hoitajille voida luultavasti antaa enempää kuin muille kunta-alan palkansaajille, siitä pitävät muut neuvotteluryhmät huolen.

Syksyllä palkkapöytään istuu vuorollaan yksityinen sektori, lähinnä teollisuus. Epävarmassa tilanteessa palkat päätettiin lähes kaikilla aloilla sopia vain täksi vuodeksi. Nyt liitoissa seurataan tarkkaan, miten käy kunta-alan neuvotteluissa. Liittojohtajat ovat jo varoittaneet palkansaajien ostovoiman heikkenemisestä. Kunta-alan palkankorotuksista haetaan pontta syksyn neuvotteluihin.

Nykyisellä neuvottelusysteemillä kunta-alan palkkakuoppaa voidaan täyttää korkeintaan hetkellisesti. Yksi ongelma on palkankorotusprosentin tuijottaminen: kahden prosentin palkankorotus metallimiehen palkassa on suurempi kuin sama prosenttikorotus lähihoitajan tilipussissa. Myös palkkaliukumat ovat yksityisellä puolella kroonisesti suuremmat.

Jos asiaintilaan haluttaisiin oikeaa muutosta, pitäisi kokeilla ihan uusia keinoja, mutta nyt mennään näillä ja katsotaan, kuinka moneen prosenttiin ja kymmenykseen se tällä kertaa riittää – ja mitä sitten tapahtuu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?