Hanhikiven voimala haavoittui vihreässä siirtymässä ja kaatui sodassa

Jos Fennovoiman ydinvoimaprojektia ei olisi lopetettu, se olisi ollut Suomen valtiolle iso uskottavuusongelma ja mainehaitta. Valtio ei päätöstä tehnyt, mutta joutui hoputtamaan yhtiötä.

Vesa Moilanen / Lehtikuva

4.5. 2:00 | Päivitetty 4.5. 11:57

Fennovoima ilmoitti maanantaina, että se purkaa venäläisen Rosatomin kanssa tekemänsä sopimuksen Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle. Päätös oli oikea, mutta radikaali tai rohkea se ei ollut. Fennovoiman ydinvoimalahankkeelta katosi järki kauan ennen Ukrainan sotaa, ja henki meni sodan sytyttyä.

Euroopan unioni on viime viikkoina etsinyt keinoja irrottautua venäläisestä energiasta, öljystä ja kaasusta. Viimeinen lukko aukesi viime viikolla, kun ratkaisua empinyt Saksan hallitus lopulta kääntyi sille kannalle, että Venäjän sotaa rahoittava energiakauppa on ajettava niin vähiin kuin mahdollista. Tällä viikolla linjausta on hiottu sellaiseksi, että se kelpaisi kaikille unionin jäsenmaille. Öljyn ostaminen lopetetaan todennäköisesti piankin.

Fennovoiman maanantaista ratkaisua voi ajatella toisinpäin. Entä jos Suomi olisi kannattanut EU-kokouksissa – kuten tuntuu kannattavan – tiukkoja venäläisen energian tuontirajoituksia, ja samaan aikaan Pyhäjoelle olisi yhä rakennettu ydinvoimalaa Rosatomin kanssa? Kumppanina olisi ollut laitostoimittaja, joka on sotarikoksiin syyllistyneen Venäjän johdon liekanarussa. Yhtiö, joka osallistui Ukrainassa ydinvoimaloiden haltuunottoon ja tekee ydinaseita.

Ristiriita olisi ollut sietämätön, ja Hanhikivi-projekti olisi ollut Suomen valtiolle iso uskottavuusongelma sekä mainehaitta. Valtio viestitti selvästi Fennovoimalle, mitä sen pitää tehdä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi, että rakennuslupaa ei tule. Hallituksessa etsittiin keinoja pysäyttää projekti vaikka jonkinlaisella lailla, kun Fennovoima ei itse näyttänyt millään ymmärtävän, että kello oli lyönyt.

Vaikka peli oli jo pitkään selvä, totuuden kohtaaminen otti maanantaina annetuista lausunnoista päätellen yhä koville. Fennovoiman edustajat selittivät sekavin sanoin syytä sopimuksen purkamiseen. Todennäköisesti tarkoitus oli muotoilla viesti niin, että se ei vaikeuttaisi tilannetta tulevissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä.

Yhtiön tiedotteen mukaan päätös syntyi, koska Rosatomin tytäryhtiön Raos Projectin toimituksiin tuli viivästyksiä ja Ukrainan sota lisäsi projektin riskejä. No, varmasti oli viivästyksiä ja riskejä. Perussyy päätökseen oli kuitenkin, että Venäjä alkoi teurastaa ukrainalaisia. Hanhikivi haavoittui vihreässä siirtymässä ja kaatui sodassa. Näinkin yksinkertaisesti sen olisi voinut sanoa, jos juridiikasta ei olisi tarvinnut piitata.

Ainakin Pyhäjoella elätellään yhä sellaista toivetta, että ydinvoimahankkeelle saataisiin lennosta uusi laitoksen toimittava yhteistyökumppani lännestä ja venäläinen omistus voitaisiin korvata läntisellä. Tällaiset toiveet ovat turhia.

Koko ydinvoimalahanke pitäisi aloittaa alusta. Läntisistä yhtiöissä ei ole kiinnostusta tarttua tällaisiin pitkän aikataulun riskipitoisiin suurvoimalahankkeisiin. EU ja markkinat ohjaavat investoijia uusiutuvaan energiaan. Investointeja, mainetta ja tuottoa saa varmimmin rakentamalla tuulivoimaa.

Suomen sähköntarvekin tulee lähes kokonaan tyydytettyä, kunhan Olkiluoto kolmonen vihdoin kunnolla käynnistyy. Suomi ei olisi hyvä voimalan sijoituspaikka, jos tarkoitus on viedä ydinsähköä Euroopan markkinoille. Modulaariset pienydinvoimalat ovat tulevaisuuden energiaratkaisuja, mutta nimenomaan tulevaisuudessa ja kaupunkien lähistöllä.

Fennovoima on kallis monumentti poliittiselle hyväuskoisuudelle. Venäjä-riski kyllä tunnistettiin jo silloin, kun hankkeen omistuksesta iso osa siirtyi venäläisille. Tuolloin oli kuitenkin poliittisesti korrektia sulkea tällaisilta riskeiltä silmät ja varoittelijoilta suut.

Hölmöyden monumentin maksajiksi joutuvat nyt omistuksensa alaskirjaavat yritykset ja kunnat.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?