Natolle Suomi ja Ruotsi ovat tervetullut vahvistus

Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Itämeren alueen ja erityisesti Baltian puolustuksen suunnittelussa kaikki palapelin palaset ovat vihdoin mukana.

Nato-hakemustaan viimeistelevien Suomen ja Ruotsin pääministerit Sanna Marin ja Magdalena Andersson tapasivat tiistaina Saksassa liittokansleri Olaf Scholzin.

5.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 11:57

Naamiot on riisuttu, presidentti Sauli Niinistö sanoi, kun Venäjä oli hyökännyt 24. helmikuuta Ukrainaan. Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) järjestivät Presidentinlinnassa yhteisen tiedotustilaisuuden.

Dramaattinen vertaus kuvasi hyvin Niinistön omaa ja myös koko läntisen turvallisuusyhteisön järkytystä siitä, millaiseksi Venäjä osoittautui. Euroopan vanha turvallisuusjärjestys mureni ympärillä. Samalla hetkellä alkoi kuitenkin uuden maailmanjärjestyksen rakentaminen. Sen yhtenä sivujuonena Suomi liittyy Natoon.

Niinistö kertoo oman Nato-kantansa viikon kuluttua, vaikka se jo tiedetään.

Suomen liittymistä Natoon piti valmistella ja varmistella alkuun naamioiden takana. Ensimmäisenä Niinistö suuntasi Yhdysvaltoihin tarkistamaan, oliko Naton ovi todella auki.

Sitä, että pienen Suomen presidentti vieraili Valkoisessa talossa vain kahdeksan päivää Venäjän hyökkäyksestä, voi pitää hyvin poikkeuksellisena.

Vaikka tiedettiin, että EU-maa Suomi täyttäisi Naton poliittiset ja sotilaalliset vaatimukset erinomaisesti, maailma oli sekaisin. Pohdittiin oikeaa ajoitusta. Kevään mittaan askeliin tuli varmuutta, ja myös puolueet ja kansanedustajat saivat kiinni siitä, mitä Suomen turvallisuuden peruspilareille on tapahtunut.

Vanha malli ei enää pysy pystyssä. Nyt amerikkalaisten kanssa on jo etsitty päivää, jona senaatti äänestäisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnista. Äänestys voi olla jo kesäkuussa – mutta joka tapauksessa ennen marraskuun välivaaleja.

Suomi on myös saanut tuen sille ajalle, jolloin maa on jäsenyysprosessissa muttei vielä jäsen. Isojen Nato-maiden tuki Suomelle ei jää Venäjältä huomaamatta. Tiistaina Suomen ja Ruotsin pääministerit Sanna Marin ja Magdalena Andersson laskeutuivat helikopterilla Mesebergin linnan pihaan tapaamaan Saksan hallitusta. Nato-prosessin tässä vaiheessa Marin esiintyi jo niin itsevarmasti, että hän tuntui suorastaan valavan liittokansleri Olaf Scholziin rohkeutta tukea Ukrainaa ja vastustaa Venäjää.

Suomi tekee historiallisen muutoksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaansa liittoumalla sotilaallisesti. Naton näkökulmasta Suomen suuri päätös kaikkine selontekoineen perustuu kuitenkin perinpohjaiseen analyysiin. Kun turvallisuuspolitiikan asiantuntijat Nato-maissa kommentoivat Suomea, arviot ovat pääosin myönteisiä.

Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Itämeren alueen ja erityisesti Baltian puolustuksen suunnittelussa kaikki palapelin palaset ovat vihdoinkin mukana. Uudet jäsenet vahvistavat Naton puolustussuunnittelua myös arktisella alueella, jonka merireiteistä Venäjä ja Kiina länsileirin kanssa kamppailevat.

Euroopan unionia Suomen Nato-jäsenyys ei ravisuta, sillä EU-maiden enemmistö kuuluu Natoon. EU ja Nato myös tiivistävät yhteistyötään, mikä sekin on Suomelle mieleistä. Suomen into kehittää EU:n yhteistä puolustusta saattaa hieman hiipua, vaikka Suomessa tiedetään, että Yhdysvaltojen johdossa Joe Bidenia voi seurata Donald Trump tai joku muu samalla tavalla Natoa sisältäpäin hajottava presidentti. Trumpin aikaa kavahtivat toki muutkin maat kuin Suomi.

Suomi ja Ruotsi ovat Natolle merkittävä vahvistus. Kokonaisturvallisuutta vaaliva Suomi tuo Natoon kokoaan enemmän sotilaallista, teknologista ja taloudellista painoa.

Se, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lopulta vahvistaa Euroopan turvallisuutta, riippuu jäsenmaiden poliittisesta yhtenäisyydestä. Edessä on kova aika. Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota pitää puolustaa nyt myös asein.

Nato muuttuu, ja sen rooli Euroopassa vahvistuu. Suomi on mukana vaikuttamassa Naton uuteen vaiheeseen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?