Suomessa on Pohjoismaiden konservatiivisin kirkko

Muissa Pohjoismaissa kirkko pystyy elämään ja uudistumaan ajan mukana, mutta Suomessa se on juuttunut käymään loputtomia sisäisiä arvoriitojaan.

Tanskassa samaa sukupuolta olevien vihkiminen kirkossa hyväksyttiin vuonna 2012.

7.5. 16:30

Evankelis-luterilainen kirkko jatkaa tuskallisen hidasta taivallustaan kohti tasa-arvoa ja kaikille yhtäläisiä ihmisoikeuksia. Kysymys samaa sukupuolta olevien vihkimisestä repii pahasti kirkkoa. Tällä viikolla vihkimisen kannattajat saivat pienen voiton, kun kirkolliskokous päätti lähettää aloitteen piispainkokoukselle.

Äänestystulos 59–43 osoittaa, että uudistuksen kannattajilla on enemmistö, mutta vastustajiakin riittää, myös piispojen joukossa. Lisäksi uudistuksen vastustajien puheet ovat käyneet entistä jyrkemmiksi, kuten kävi myös 1980-luvun naispappeuskiistan aikana.

Muutos on kuitenkin väistämättä tulossa. Jos piispat tai kirkolliskokous eivät saa muutosta aikaan, se tapahtuu seurakunnissa. Jo nyt monet papit vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja, ja monet seurakunnat ovat päättäneet sallia vihkimiset kirkoissaan.

Uudistuksen kannattajat ovat osoittaneet suurta pitkämielisyyttä, koska vastustajille on haluttu antaa aikaa sopeutua muutokseen. Jakautumista on torjuttu korostamalla kirkon ykseyttä; rukoilihan Jeesuskin ennen kuolemaansa ”että he kaikki olisivat yhtä”.

Suomessa ykseys on kuitenkin toteutunut usein konservatiivien ehdoilla. Esimerkiksi naispappeus hyväksyttiin Suomessa vasta vuonna 1988, kun se tapahtui selvästi aiemmin Tanskassa (1947), Ruotsissa (1958), Norjassa (1961) ja Islannissa (1975).

Samaa sukupuolta olevien vihkiminen taas on jo hyväksytty Ruotsissa (vuonna 2009), Islannissa (2010), Tanskassa (2012) ja Norjassa (2017). Osassa maista papeille on jätetty asiassa omantunnonsuoja, mutta käytännössä vihkimisestä kieltäytyvien alkaa olla yhä vaikeampi saada töitä.

Muissa Pohjoismaissa on myös siirrytty kaikille koululaisille yhteiseen katsomusaineen opetukseen, mutta Suomessa eriytetystä mallista ei olla vieläkään luopumassa.

Näinä myrskyisinä aikoina kirkko voisi näytellä tärkeää roolia yhteisen ihmisyyden ja myötätunnon rakentajana sekä yhteiskunnallisena arvokeskustelijana. Sen sijaan kirkko on jälleen juuttunut kinastelemaan siitä, kuuluvatko kaikille ihmisille samat oikeudet.

Tähänkin tilanteeseen Jeesuksella oli tarjota viisaita sanoja: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.”

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?