Suomella on Natossa sekä puolustuksellisia että poliittisia tarpeita

Nyt Nato-keskustelu vasta alkaa. Suomi ole enää sivussa vaan keskellä.

Presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin tapaaminen Valkoisessa talossa 4. maaliskuuta oli yksi Suomen Nato-jäsenyysprosessin avaintapahtumista.

11.5. 2:00

Nato-jäsenyys on yhtä aikaa varsin pieni ja valtavan suuri muutos Suomen turvallisuuspolitiikassa. Suomi liittyy järjestöön, jonka kanssa on tehty vuosikymmeniä yhteistyötä. Nato tuntee Suomen, ja jäsenyysneuvottelutkin viedään läpi likipitäen päivässä. Nato-jäsenyys muuttaa silti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan. Yksi aikakausi on ohi, kun Suomesta tulee sotilaallisesti liittoutunut maa.

Päätös jäsenyydestä on ollut sekä hidasta että nopeaa – ja lopuksi yllättävää. Keväällä kansalaiset veivät poliittista johtoa ja Suomi Ruotsia. Vuosien varrella voimistunut Venäjän arvaamattomuus oli virittänyt suomalaiset valmiiksi tekemään nopeita johtopäätöksiä. Kun Venäjä 24. helmikuuta aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, enemmistö kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle.

Presidentti Sauli Niinistö otti äkkilähdön Valkoiseen taloon. Vaikka oikea ajoitus tuotti hetken päänvaivaa, poliittinen johto ja virkamiehet saivat nopeasti pystyyn prosessin, jonka päätteeksi Suomi liittyy Natoon. Kiireestä huolimatta muodoistakin pidettiin kiinni: puolueet ja kansanedustajat osallistettiin ja sitoutettiin Nato-päätökseen.

Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) kertovat omat Nato-kantansa torstaina. Presidentin ja valtioneuvoston yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päättää Natosta pian sen jälkeen.

Viikonvaihteessa Helsingissä ovat koolla Marinin johtamat sosiaalidemokraatit ja Berliinissä Naton ulkoministerit. Suomi ja Ruotsi hankkivat kutsut Nato-ulkoministerien illalliselle, joka on hyvä paikka kertoa Suomen seuraavan viikon siirroista.

Demarit ovat pysyneet muodollisesti hiljaa Nato-kannastaan, vaikka Marinin tiedetään valinneen linjansa jo varhain. Kun asia on tulkittu ratkaistuksi, todellista keskustelua siitä ei ole syntynyt – mikä lienee ollut tarkoituskin.

Natolle Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut kerrotaan ilman suurta spektaakkelia. Sekin saadaan, mutta vasta kesäkuun lopussa Naton huippukokouksessa Madridissa. Silloin Nato-maiden johtajat kättelevät Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi.

Ruotsi ei ole tottunut peesaamaan päätöksissään Suomea. Jotta Suomen ja Ruotsin Nato-prosessille saataisiin onnellinen loppu, Niinistö tekee ensi viikolla valtiovierailun Ruotsiin.

Turvallisuus on pitkälti psykologiaa. Kun Suomen jäsenyyshakemus on saatu Natoon, Nato-kalenterin luukuista ei enää putkahda uutisia prosessin etenemisestä. Epävarmojen aikojen keskelle tarvittaisiin uusia kiintopisteitä, jottei vain jäädä odottamaan, että jotain odottamatonta tapahtuu.

Suomalaisia on valmisteltu siihen, että Venäjältä tulee vastatoimia Suomen Nato-jäsenyyteen. Jokainen tuntee jo kukkarossaan Venäjän hyökkäyssodan hinnan. Epävarmuus tulevasta voi vielä vaikuttaa kuluttajien luottamukseen ja sitä kautta talouteen ja kriisinsietokykyyn.

Suomalaisia voi pitää kylmäpäisinä Venäjän uhan edessä. Silti mahdolliset hankaluudet voivat vielä nostaa kysymyksiä myös sotilaallisen liittoutumisen mielekkyydestä. Päättäjiltä ja viranomaisilta tarvitaankin avointa puhetta sekä Natosta että Suomen suhteesta Venäjään. Asioista joudutaan puhumaan suorempaan kuin Suomessa on totuttu.

Nyt Nato-keskustelu vasta alkaa, sillä Suomella on Natossa niin puolustuksellisia kuin poliittisiakin tarpeita. Se tarkoittaa, ettei Suomi ole enää sivussa vaan keskellä. Pitää osata vastata, kun kysytään.

Nato on ainutlaatuinen turvallisuuspolitiikan areena, joka tuo Yhdysvaltojen, Kanadan ja läntisten Euroopan maiden johtajat saman pöydän ääreen keskustelemaan erityisesti Euroopan turvallisuudesta korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Keskusteluja pöydässä ei käydä vain Venäjästä vaan laajasti suurvaltapolitiikasta ja turvallisuudesta maailmassa, jossa vastakkainasettelu osoittaa vain kiihtymisen merkkejä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?