Suomi vaikuttaa EU-asioihin liian myöhään

Jäsenmaat haluavat, että Euroopan unioni olisi tehokas, sulava ja nopea, mutta samat maat eivät EU:lle tehokuutta, sulavuutta ja nopeutta suo.

Ranskan presidentti Emmauel Macron puhui maanantaina Strasbourgissa ja vaati muutoksia EU:n toimintaan.

10.5. 16:30

Suomessa EU-päätöksiin yritetään vaikuttaa vasta, kun säädöksiä jo käsitellään, vaikka oikea vaikuttamisen paikka olisi aiemmin – silloin, kun integraation pitkän aikavälin suunnitelmia aletaan tehdä. Näin arvioivat tutkija Laura Nordström, entinen kansanedustaja Jouni Backman ja asiantuntija Lea Konttinen tuoreessa raportissaan, jonka he tekivät Sitralle. Kolmikon havainto on hyvä ja osuu oikeaan hetkeen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui maanantaina EU-parlamentille Strasbourgissa. Kun Macron hahmotteli ensimmäisen kautensa alussa Ranskan tavoitteita EU:n kehittämiselle, suomalaiset virkamiehet ja päättäjät pitivät niitä idealistisena hömppänä. Toisen presidenttikauden alkaessa on selvää, että Macronin kuuluttamat unionin tiivistäminen ja yhteisvastuun kasvattaminen ovat osin toteutuneet, osin toteutumassa. Suomi on hitaan lähtönsä vuoksi tyytynyt lähinnä haraamaan vastaan. Saksa on tullut Ranskan rinnalle monessa asiassa. Tätäkään ei Suomessa osattu ennakoida.

Nyt Macron vaati puheessaan, että EU:n on muutettava perussopimuksiaan, jotta unionin teho kasvaisi. Käytännössä se tarkoittaisi, että yhä harvemmassa asiassa vaadittaisiin jäsenmaiden yksimielisyyttä ja yhteisvastuu kasvaisi lisää. Suomi kuuluu jälleen vastaan haraajien rintamaan, koska epäilee unionin muuttuvan suurten maiden show’ksi. Pelko on aiheellinen ja perussopimusten korjailu riskialtista: sopimuksiin on suljettu jäsenmaiden ja instituutioiden välisiä vanhoja riitoja.

Vastustajilta toivoisi kuitenkin myös omia aloitteita ja ajatuksia. Kaikki haluavat, ettei EU keplottelisi eteenpäin ”luovilla” perussopimusten tulkinnoilla ja että unioni olisi nykyistä tehokkaampi. Samaan aikaan jäsenmaat – muiden mukana Suomi – varjelevat mustasukkaisesti omaa valtaansa esimerkiksi talous-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä syyttävät EU:ta yhteistyön ongelmista näillä sektoreilla.

Koronaviruspandemia ja sota Ukrainassa tekivät selväksi, että läheisempi yhteistyö on kaikkien EU-maiden – myös Suomen – etu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?