Valtiojohto sanoo Natolle vihdoinkin kyllä

Valtiojohto on vienyt Nato-prosessia eteenpäin tarkoituksellisen epämääräisesti: kantaa on pihdattu, vaikka se on ollut tiedossa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa 24. helmikuuta.

12.5. 2:00

Tänään torstaina presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoittavat kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen. Jo etukäteen tiedetään, että molempien kanta on myönteinen. Valtiojohdon kanta on ollut julkisuudessa varmana tietona niin pitkään, ettei ilmoitukseen tuntuisi liittyvän suurta dramatiikkaa.

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!

Kyseessä on kaksi kuukautta kestäneen mediavyörytyksen luoma optinen illuusio. Asiasta on puhuttu niin valtavasti, että yleisöstä tuntuu kuin kaikki olisi oikeastaan jo tapahtunut. Suomen Nato-päätöksen sisällöstä on siirrytty julkisuudessa jo aikaa sitten siihen, miten Suomen ja Ruotsin jäsenyysasiaa Nato-maissa käsitellään ja miten Venäjä siihen reagoi.

Ilmiö on tuttu pörssistä, jossa tiedossa olevat muutokset diskontataan etukäteen osakkeiden kursseihin. Kun toivottu tai pelätty asia tapahtuu, kurssi ei siihen enää reagoi, koska sijoittajat ovat jo siirtyneet ajassa eteenpäin.

Kevään Nato-prosessia on varmaan tarkoituksellakin viety eteenpäin tavalla, joka on ollut omiaan hämärtämään sen ajallista hahmottamista. Toisaalta presidentti ja pääministeri ovat viestittäneet hyvinkin selvästi omaa kantaansa, toisaalta he ovat ilmoittaneet kertovansa kantansa myöhemmin. Ristiriitainen viesti on ollut, että päätös on tehty, mutta päätöstä pitää odottaa.

Tällä kaksoisviestillä on ehkä haluttu hämmentää myös venäläisiä, joiden on ollut vaikeaa arvostella päätöstä, jota ei ole vielä tehty. Toisaalta, kun päätös on tehty, kyseessä on jo fait accompli, päätetty asia.

Keskustelun kannalta asetelma on tietysti ollut haastava. Se on ollut erityisen selvää pääministeripuolue Sdp:ssä, jossa ei missään vaiheessa syntynyt Natosta aitoa mielipiteidenvaihtoa. Marin sanoi odottavansa oman kantansa kertomista, jotta puolueväki voi keskustella asiasta, mutta käytännössä asia on mennyt juuri päinvastoin.

Marin ei ole juuri avannut ajatteluaan edes omilleen, mutta hänen on tulkittu päätyneen jo maaliskuun alussa jäsenyyden kannalle. Asiaa on pidetty käytännössä ratkaistuna. Niinpä useimmat demarit ovat pysyneet mielipiteestään hiljaa ja odottaneet, että puolue marssii Natoon komeassa muodostelmassa pääministerin johdolla. Väistämättömään alistui jopa entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Toisessa vasemmistopuolueessa vasemmistoliitossa keskustelua on käyty enemmän. Puheenjohtaja Li Andersson on yrittänyt pitää puolueen rivit koossa hyväksymällä, että rivit ovat hajallaan, mutta hallituksesta ei silti lähdetä. Vasemmistoliitolta on kuitenkin paha epäonnistuminen, ettei puolue kykene muodostamaan kantaa Suomen kannalta historialliseen ratkaisuun.

Turvallisuuspolitiikan u-käännös on ollut nopea, muttei täysin odottamaton. Suomalaisessa keskustelussa on lähdetty pitkään siitä, että jos Natoon joskus päädytään, se tapahtuu nimenomaan valtiojohdon aloitteesta ja johdolla.

Mielipidekyselyissä onkin ollut tapana kysyä, miten omaan kantaan vaikuttaisi, jos valtiojohto päätyisi Naton kannalle. Vaikutus on ollut suuri, esimerkiksi MTV:n tammikuisessa kyselyssä peräti 20 prosenttiyksikköä. Kyseessä on tavallaan ollut kansalaisten oma Nato-optio: ajattelen mitä ajattelen, mutta presidentti päättää.

Nyt presidentti ja pääministeri asettuvat julkisestikin Naton taakse. Kansa siellä jo on. Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannattaa peräti 73 prosenttia ja vastustaa enää 12 prosenttia. Suomalaiset kohtaavat suuren ratkaisun harvinaisen yhtenäisinä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?