Oikeusvaltiota pitää huoltaa koko ajan, ja nyt on syytä pohtia muun muassa lautamiesten asemaa

Keski-Suomen käräjäoikeuden oudosta ratkaisusta on puhjennut keskustelu, joka koskee koko oikeusjärjestelmää. Sen mahdollisia uudistustarpeita pohditaan parhaillaan muutenkin.

Käräjäoikeuksien lautamiesjärjestelmä on taas herättänyt laajaa keskustelua.

17.5. 2:00 | Päivitetty 17.5. 7:13

Lautamiesjärjestelmä on taas herättänyt keskustelua. Tällä kertaa sytykkeenä on Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaisu, jossa oikeus hylkäsi raiskaussyytteen lautamiesten äänillä. Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen nimittämiä käräjäoikeuden maallikkojäseniä, joilta ei edellytetä oikeustieteellistä koulutusta.

Istuntoa johtaneen käräjätuomarin mielestä syytteen tueksi oli esitetty vakuuttava näyttö. Tuomarikokoonpanoon kuuluneet lautamiehet olivat kuitenkin eri mieltä. He perustelivat näkemystään sillä, että epäillyn rikoksen uhri oli osallistunut pian tapahtuneen jälkeen tv-sarjan kuvauksiin. ”Yleisen elämänkokemuksen mukaan raiskauksen uhri ei kykene muutaman kuukauden jälkeen osallistumaan tällaiseen”, ratkaisussa luki.

Perustelu aiheutti ymmärrettävästi kohun, ja pian puhuttiin koko oikeusjärjestelmästä. Lautamiehet äänestävät tuomarin kumoon harvoin, mutta kun niin tapahtuu, kyse on yleensä seksuaalirikoksesta (HS 16.5.). Tuomarit ovat kyselyissä jo pitkään kyseenalaistaneet maallikkojäsenten hyödyn järjestelmässä, jonka tavoitteena on oikeusvarmuus. Ongelma on myös lautamiesten valintatavassa, joka on puoluepoliittinen.

Oudot ratkaisut vievät koko järjestelmän uskottavuutta.

Järjestelmä on vanha, sillä sen juuret ovat keskiajan Ruotsi-Suomessa. Lautamiehet ovat siis ratkoneet riitoja vuosisatojen ajan. Maallikoiden osallistuminen oikeudenkäyttöön onkin ollut juuriltaan talonpoikaisen oikeuskulttuurimme tärkeä osa, jota on perusteltu myös kansanvallalla. Järjestelmä on osoittautunut kritiikistä huolimatta sitkeäksi, vaikka lautamiesten roolia on rajattu useaan otteeseen.

Nyt keskustelu osuu tilanteeseen, jossa oikeuslaitoksen mahdollisia uudistustarpeita pohditaan muutenkin. Käynnissä on laaja oikeudenhoidon selonteko, jossa oikeusministeriön johdolla selvitetään järjestelmän toiminta. Oikeudenkäyntikulujen pienentämistä pohtivan työryhmän mietintö on paraikaa lausuntokierroksella, ja rikosprosessin tehostamishankkeen mietintöön annetut lausunnot on juuri saatu. Tuomariliiton kysely puolestaan paljasti tuomareiden väsyvän kasvavan työtaakan alla.

Suomi on demokraattinen oikeusvaltio. Pohjalla on Ruotsin vallan ajalta periytyvä lainsäädäntö, joka säilyi Suomessa myös autonomian aikana. Läntinen oikeusvaltiokehitys vahvistui vuonna 1989, kun Suomi liittyi Euroopan neuvostoon.

Ongelmia on silti. Osa rikosprosesseista kestää vuosia eli aivan liian pitkään. Siviilioikeuden puolella riita-asioissa on niin iso kuluriski, että monet tavalliset ihmiset eivät uskalla riitauttaa sellaisiakaan asioita, joita pitäisi käsitellä oikeudessa.

Molemmat ongelmat ovat merkittäviä ja rapauttavat kansalaisten luottamusta järjestelmään. Luottamusta heikentää myös se, että poliisi ei enää tutki pieniä omaisuusrikoksia käytännössä lainkaan – eikä aina edes vakavampia rikoksia.

Oikeuslaitoksen oudot ja jopa hölmöt ratkaisut vievät koko järjestelmän uskottavuutta. Niitä on vain pieni osa kaikista ratkaisuista, mutta ne saavat ansaittua huomiota, kuten nyt Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaisu.

Tähän ei ole varaa, sillä Suomessakin on poliittisia voimia, jotka yrittävät nakertaa oikeusvaltion uskottavuutta. Argumentit ovat samanlaisia, joilla Puolan ja Unkarin hallinnot ottivat oikeuslaitoksen haltuunsa.

Oikeusvaltiota pitää huoltaa koko ajan, eikä itsetyytyväisyyteen ole varaa. Onkin tärkeää, että lakivaliokunta vaati laajan oikeudenhoidon selonteon.

Sen yhteydessä eduskunnan on luontevaa keskustella kunnolla myös lautamiesjärjestelmästä, vaikka nykyinen hallitus on sitoutunut säilyttämään sen. Päätöksiä ei pidä tehdä yksittäisten tapausten pohjalta, mutta pitkä historia ei ole hyvä peruste, jos järjestelmä koetaan aikansa eläneeksi.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?